Vesi on perusoikeus

Vesi on perusoikeus -aloite (koko nimeltään Vesi ja sanitaatio ovat ihmisoikeus! Vesi kuuluu kaikille, se ei ole kaupallinen hyödyke!) rekisteröitiin 10.5.2012, ja siitä tuli ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite, jolle saatiin kerättyä yli miljoona allekirjoitusta.

Aloitteessa vaadittiin Euroopan komissiota esittämään lainsäädäntöä, jolla toteutetaan käytännössä YK:n tunnustamaa ihmisten yleistä oikeutta veteen ja sanitaatioon sekä varmistetaan, että ne ovat kaikkien saatavilla julkisena palveluna. Kampanjan ytimessä oli vakaa näkemys siitä, että puhdas juomavesi ja sanitaatio ovat perusoikeus, joka olisi taattava jokaiselle.

Aloite toimitettiin virallisesti Euroopan komissiolle 20.12.2013, mukanaan todistukset 1 659 543 pätevästä tuenilmauksesta. Osana kansalaisaloiteprosessia järjestäjät tapasivat Euroopan komission edustajia 17.2.2014 ja esittelivät ehdotustaan vielä samana päivänä Euroopan parlamentissa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa. 

Kuten kansalaisaloiteasetuksessa edellytetään, komissio vastasi aloitteeseen virallisesti kolmen kuukauden kuluessa antamassaan tiedonannossa 19.3.2014 (ks. lehdistötiedote). Vastauksessaan komissio sitoutui toteuttamaan aloitteen pohjalta useita eri toimia, muun muassa lisäämään avoimuutta ja edistämään innovointia. Se ehdotti myös juomavesidirektiivin tarkistamista siten, että EU-maat velvoitetaan parantamaan juomaveden saatavuutta erityisesti heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien kannalta.

Ensimmäisenä yli miljoona tuenilmausta saanut kansalaisaloite Vesi on perusoikeus osoitti, mitä osallistava demokratia voi EU:n tasolla saavuttaa. Aloitteen myötä nähtiin, kuinka ihmiset eri puolilta Eurooppaa voivat yhdistää voimansa yhteisen asian puolesta, vaikuttaa EU:n asialistaan ja olla mukana luomassa pysyvää muutosta.

Tukena vahva olemassa oleva verkosto

”Vesi on perusoikeus” -aloitteen onnistumista edesauttoi huomattavasti se, että se nojasi jo ennestään vakiintuneeseen kansainväliseen liikkeeseen. Järjestäjät hyödynsivät olemassa olevia ammattijärjestörakenteita, kansalaisjärjestöjä, yhteiskunnallisia liikkeitä ja paikallisverkostoja eri puolilla Eurooppaa, minkä ansiosta kampanja sai nopeasti laajan yleisön ja tukea monissa EU-maissa.

Euroopan tason koordinointi yhdistettynä vahvoihin kansallisiin kampanjoihin

Aloitetta EU:n tasolla koordinoineen järjestäjäryhmän ja kansallisten kampanjatiimien tiivis yhteistyö oli ratkaisevan tärkeää. Kampanjan eurooppalainen ydinviesti oli kaikkialla sama, mutta kansalliset koordinaattorit mukauttivat iskulauseita, viestintätyylejä ja tiedotusstrategioita paikallisiin tarpeisiin sopiviksi, mikä teki aloitteesta helpommin lähestyttävän.

Valmistelu ja koalitioiden muodostaminen käyntiin hyvissä ajoin

Kampanja hyötyi huolellisesti laaditusta pitkän aikavälin strategiasta. Valmistelut – kuten varainkeruu, yhteistyökumppanien etsintä ja kampanjaviestien laatiminen – aloitettiin muutama vuosi ennen kuin kampanja polkaistiin virallisesti käyntiin. Panostamalla näihin asioihin jo varhain saatiin varmistettua, että tarvittavat resurssit, asiantuntemus ja kumppanuudet olivat allekirjoitusten keruun alkaessa kunnossa.

Näkyvyyden maksimointi sekä perinteistä että digitaalista mediaa hyödyntäen

Järjestäjät käyttivät onnistuneesti sekä sosiaalista mediaa että perinteisiä tiedotusvälineitä tuodakseen aloitetta yleisön tietoon ja aktivoidakseen kannattajia. Televisio-ohjelmat, uutisartikkelit ja verkkokampanjat lisäsivät julkista näkyvyyttä samalla, kun aktivistit ja aktivistiverkostot toivat aloitetta esille ruohonjuuritason toimilla eri puolilla Eurooppaa.

Valmisteluvaihe

Vesi on perusoikeus -kampanjan juuret ulottuvat vuoteen 2009, jolloin Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittojen federaatio (EPSU) päätti hyödyntää pian käyttöön tulevaa uutta vaikuttamisen välinettä, eurooppalaista kansalaisaloitetta. Se tarjosi järjestäjille ainutlaatuisen tilaisuuden luoda aidosti koko EU:n laajuinen kampanja ja edistää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Tämä pitkän tähtäimen visio osoittautui aloitteen onnistumisen kannalta ratkaisevaksi. EPSU oli jo kolme vuotta ennen aloitteen virallista rekisteröintiä perustanut rahaston kampanjan rahoittamista varten ja aloittanut laajan kumppanikoalition rakentamisen. Koalitio toi yhteen kehitysyhteistyöjärjestöjä, sosiaali- ja ympäristöalan kansalaisjärjestöjä, naisjärjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä, julkisia vesilaitoksia ja kuntia, jotka yhdistivät voimansa yhteisen tavoitteen eteen.

Kuten yksi järjestäjistä on kuvaillut, kaikki tahot tukivat kansalaisaloitetta eri syistä, mutta niillä oli yksi yhteinen intressi: kansalaisaloitteen läpimeno.

Saadakseen kampanjalleen tukea eri puolilta Eurooppaa järjestäjät hyödynsivät henkilökohtaisia kontakteja, EPSUn jäseniä, yhteiskunnallisia liikkeitä, kansallisia verkostoja ja joitakin Euroopan tason organisaatioita (esim. Euroopan ympäristötoimisto, Women in Europe, Social Platform ja European Water Movement). Laaja verkosto auttoi levittämään tietoa aloitteesta ja saamaan kannattajia liikkeelle eri maissa ja yhteisöissä.

Myös huolellinen suunnittelu oli tärkeässä osassa. Järjestäjät panostivat paljon aikaa ja vaivaa selkeiden kampanjaviestien muotoiluun ja strategian laatimiseen hyvissä ajoin. Yksi kansallinen kampanjakoordinaattori korosti, että on tärkeää valita kampanjan lähettiläät huolellisesti ja varmistaa, että aikaa, resursseja ja asiantuntemusta on riittävästi sekä sisältöön liittyvien seikkojen että teknisen puolen hoitamiseen.

Järjestäjät hyödynsivät aloitteen valmisteluvaiheessa myös ulkopuolista oikeudellista asiantuntemusta. Aloitteen laadintaan pyydettiin avuksi eläkkeellä olevia juristeja, jotka auttoivat myös tavoitteiden muotoilemisessa tarkoituksenmukaisesti.

Varainhankinta ja resurssit

Vesi on perusoikeus -aloite sai rahoitustukea yhdeltä sponsorilta: Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittojen federaatiolta (EPSU), joka on Euroopan julkisen sektorin työntekijöitä edustavien ammattiliittojen keskusjärjestö. EPSU tuki kampanjaa 140 000 eurolla.

Toteutus 

Järjestäjät hyödynsivät kampanjassaan niin sosiaalista mediaa kuin perinteisempiä viestintäkanavia. Käytössä oli useita kanavia, mutta kannattajien aktivoimisessa tehokkaimmiksi osoittautuivat järjestäjien mukaan Facebook-ryhmät ja -tapahtumat. Vaikka Facebookissa käytetäänkin nykyään enemmän sivuja kuin tapahtumia, tapahtumista on järjestäjien mukaan edelleen hyötyä, sillä niihin kiinnostuksensa ilmaisseet saavat niistä myöhemminkin ilmoituksia.

Yksi kampanjan merkittävimmistä hetkistä koettiin, kun aloite mainittiin suositussa Saksan television satiiriohjelmassa esitetyssä sketsissä. Lähetyksen jälkeen aloitteen kannatus nousi hurjasti, ja sille saatiin noin 200 000 uutta allekirjoitusta. Järjestäjät koettivat saada vastaavaa aikaan muissakin maissa, mutta yritys osoittautui liian aikaavieväksi, eikä aloitteelle saatu muissa kansallisissa tiedotusvälineissä samanlaista näkyvyyttä. 

Myös verkon ulkopuolella tapahtuvalla kampanjoinnilla oli tärkeä rooli. Aktivistit mainostivat aloitetta kaupungeissa ja työpaikoilla eri puolilla EU:ta, mikä auttoi tavoittamaan yleisöä myös digitaalisten kanavien ulkopuolella. Järjestäjät perustivat paikallisia yhteyspisteitä, joissa aktivistit voivat jakaa kokemuksia ja raportoida kampanjoinnistaan. Ajatustenvaihdon avulla eri ryhmät oppivat toisiltaan, mikä oli eduksi koko kampanjalle. 

Mielenosoitus Berliinin Alexanderplatzilla 14.5.2013. Lähde: Europäische Bürgerinitiative (EBI) "Wasser ist ein Menschenrecht" - Neue Zahlen vom 13. Mai 2013 - Berliner WassertischBerliner Wassertisch

Aloitteen onnistumisen avaintekijöitä oli se, että Euroopan tason koordinointi ja kansalliset kampanjat toteutettiin tiiviissä vuorovaikutuksessa. Järjestäjien mukaan koko kampanja oli suunniteltu siten, että se tarjosi mahdollisuuden tällaiseen tietojenvaihtoon.

Järjestäjät kuitenkin totesivat myös, että kampanjaviestintää on tärkeää mukauttaa kuhunkin maahan sopivaksi. Yksi kansallisista koordinaattoreista selitti, että englanninkielinen iskulause ”Water is a Human Right” (”vesi on ihmisoikeus”) muutettiin Suomessa muotoon ”vesi on perusoikeus”, sillä ”perusoikeus” on Suomen perustuslakiin liittyvissä yhteyksissä yleisesti käytetty termi. Näin muotoilusta saatiin paremmin suomalaisiin vetoava. Tämä osoitti, että vaikka EU:n tason koordinointi on olennaisen tärkeää, kampanjaa voi vahvistaa huomattavasti ottamalla eri maiden erityispiirteet joustavasti huomioon.

Yhteistyötä tehtiin myös suoraan kansallisten kumppanien välillä. Tietojenvaihdon ansiosta kampanjatiimit oppivat toisiltaan ja pystyivät laajentamaan verkostojaan. Järjestäjien mukaan tuenilmausten keruun onnistuminen oli useissa maissa kansallisten kumppanien kasvaneen määrän ansiota.

Järjestäjät uskovat myös, että aloitteen tavoitteen yleismaailmallisuus vaikutti suuresti aloitteen onnistumiseen. Kuten he ovat todenneet, kaikki tarvitsevat vettä joka päivä, eikä yhteiskunta toimisi ilman sitä. Koska veden saatavuus koskettaa kaikkia, hyvinkin erilaisista taustoista tulevat ihmiset saattoivat samastua kampanjan tavoitteisiin ja asettua aloitteen taakse.

Järjestäjien mukaan allekirjoitusten keruukampanjan onnistumisen avaintekijöitä oli yleinen tietoisuus puhtaan veden saatavuuden tärkeydestä. Aihe sai voimakasta vastakaikua ympäri Eurooppaa, mikä antoi aloitteelle vauhtia jo alusta alkaen.

Erityisen vahvasti sitä kannatettiin Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa, joissa allekirjoitusten määrä lopulta ylitti alkuperäiset tavoitteet. Näissä maissa oli tuolloin noudatettu äärimmäisen tiukkaa talouden säästökuuria ja muun muassa yksityistetty julkisia peruspalveluja, ja niinpä aloitteen sanoma puhutteli keskeisten palvelujen saatavuudesta huolestuneita kansalaisia.

Järjestäjät seurasivat kampanjan etenemistä jatkuvasti ja mukauttivat strategiaansa allekirjoitusten keruun edetessä. Kuusi kuukautta allekirjoitusten keruun alkamisen jälkeen he pystyivät tunnistamaan maat, joissa kannatus kasvoi nopeimmin, ja panostivat erityisesti näissä maissa kampanjointiin. Kun allekirjoituksia oli jossain EU-maassa saatu vaadittu vähimmäismäärä, tämä määrä pyrittiin vielä ylittämään vähintään viidellä prosentilla, jotta allekirjoituksia olisi varmemmin riittävästi tarkastusprosessin jälkeenkin.

Aloitteen virallinen 12 kuukauden keruuaika päättyi 10.5.2013. Komissio kuitenkin salli tuenilmausten keräämisen aloitteelle 1.11.2013 asti, sillä useimmilla järjestäjillä oli aloitemenettelyn alkuvaiheessa ollut vaikeuksia verkkokeruujärjestelmän perustamisessa.  Keruuajan päättyessä oli saatu 1,7 miljoonaa allekirjoitusta, joista 84 % verkkojärjestelmän kautta ja 16 % paperilomakkeilla.

Vesi on perusoikeus -aloitteen keräämien tuenilmausten määrä maittain

Karttaan on merkitty vihreällä merkillä EU-maat, joissa saavutettiin vaadittu vähimmäismäärä allekirjoituksia. Vesi on perusoikeus ‑aloite saavutti tuenilmausten vaaditun vähimmäismäärän 13 EU-maassa, ja kaikkiaan hyväksyttyjä tuenilmauksia kertyi 1 659 543.

Kartalla on merkitty tähdellä (*) ne maat, joista todistukset pätevistä tuenilmauksista saatiin vasta sen jälkeen, kun aloite oli toimitettu komissiolle. Niiden määriä ei ole laskettu mukaan allekirjoittajien kokonaismäärään. Kattavat tiedot aloitteelle kerätyistä tuenilmauksista ovat saatavilla kansalaisaloitesivuston aloitekohtaisen sivun taulukossa.
 

Aloitteen toimittaminen komissiolle ja tapaamiset komission kanssa

Tapaaminen komission kanssa järjestettiin 17.2.2014. Komission edustajana tapaamisessa oli Maroš Šefčovič, toimielinten välisistä suhteista ja hallinnosta vastaava varapuheenjohtaja.

Julkinen kuulemistilaisuus Euroopan parlamentissa

Tavattuaan komission edustajia 17.2.2014 järjestäjät esittelivät Vesi on perusoikeus -kansalaisaloitettaan vielä samana päivänä Euroopan parlamentissa pidetyssä julkisessa kuulemistilaisuudessa (ks. lehdistötiedote). Kuulemistilaisuuden järjesti ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (ENVI) yhdessä vetoomusvaliokunnan, kehitysvaliokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan kanssa. Myös komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič osallistui kuulemiseen.

Järjestäjille tilaisuus tarjosi mahdollisuuden keskustella suoraan Euroopan parlamentin jäsenten ja Euroopan komission kanssa siitä, miten aloitteen tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Kuten järjestäjät myöhemmin totesivat, he olivat odottaneet kuulemistilaisuuden tarjoavan foorumin perusteelliselle keskustelulle aloitteen ehdotuksista. Tavoite täyttyi heidän mielestään kuitenkin vain osittain. Kuulemistilaisuuteen osallistui useita Euroopan parlamentin jäseniä, mutta järjestäjät kokivat, että itse aloitteesta käyty keskustelu jäi vähäiseksi. He totesivat, että ”europarlamentaarikot käyttivät joitakin puheenvuoroja, mutta aloitteesta ei varsinaisesti keskusteltu”.

Euroopan komission virallinen vastaus

Euroopan komissio esitti 19.3.2014 antamassaan tiedonannossa joukon toimia, jotka se aikoi Vesi on perusoikeus -aloitteen johdosta toteuttaa (ks. lehdistötiedote).

Yksi tärkeimmistä seikoista komission vastauksessa oli muun muassa sitoumus tehostaa veden laatua koskevan voimassa olevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa ja parantaa turvallisen juomaveden saatavuutta EU:n laajuisesti. Näiden tavoitteiden edistämiseksi komissio ilmoitti käynnistävänsä EU:n laajuisen julkisen kuulemisen juomavesidirektiivistä, jotta voitaisiin kartoittaa keinoja parantaa laadukkaan juomaveden saatavuutta.

Komissio sitoutui myös lisäämään avoimuutta vesialalla. Tätä varten se aikoi parantaa juomavettä ja jätevesiä koskevien tietojen hallintaa, tarkastella mahdollisuutta laatia veden laadun vertailuarvot ja edistää jäsennellympää vuoropuhelua sidosryhmien kesken.

Lisäksi tiedonannossa korostettiin, että on tärkeää tukea vesihuoltopalveluihin ja kehitysapuun liittyvää yhteistyötä ja innovointia. Tätä varten edistettäisiin vesihuoltolaitosten välisiä kumppanuuksia, helpotettaisiin EU-maiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja kartoitettaisiin uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Kansainvälisellä tasolla komissio vahvisti jälleen olevansa sitoutunut edistämään turvallisen juomaveden ja sanitaation yleistä saatavuutta paitsi osana EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa, myös yhtenä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteena.

Vaikuttamistoimintaa allekirjoitusten keruun jälkeenkin

Kun allekirjoitusten keruu oli saatu päätökseen, järjestäjät levittivät edelleen tietoa aloitteen tuloksista ja pitivät kannattajien mielenkiintoa yllä. Vesi on perusoikeus -aloitteen järjestäjät levittivät päivityksiä ja tietoa omalla uutistiedotteellaan, joka oli käytössä koko kampanjan ajan. Päivityksiä lähetettiin eri maissa asuville kannattajille heidän omilla kielillään säännöllisesti jo ennen aloitekampanjan päättymistä.

Aloitekampanjan aikana onnistuttiin luomaan pitkäaikainen eurooppalainen verkosto, jonka jäsenet pitivät yhteyttä ja jatkoivat yhteistyötä vielä pitkään kansalaisaloiteprosessin virallisen päätöksen jälkeenkin. Järjestäjien mukaan pitkäaikaisen verkoston luominen olikin alusta alkaen ollut yksi aloitekampanjan tavoitteista ja ajatuksista sen taustalla. Tämä on osoitus siitä, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen vaikutukset voivat ulottua vielä paljon allekirjoitusten keruuta ja komission vastausta pidemmällekin. Kansalaisaloitteen tuloksena voi olla myös kestäviä kumppanuuksia, koalitioita ja pitkäaikaista yhteistyötä samojen päämäärien eteen työskentelevien organisaatioiden välillä.

Järjestäjät arvelevat vahvojen kansallisten kampanjoiden olleen aloitteen tärkeimpiä menestystekijöitä, ja niiden suunnittelu ja toteutus olivat heidän mukaansa aloitteen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevia. Koalition muodostaminen kansallisella tasolla on järjestäjien mukaan äärimmäisen tärkeää, ja he ovat painottaneet, että paikallisiin kumppanuuksiin ja tukiverkostoihin kannattaa panostaa heti kampanjan alkumetreiltä lähtien.

Lisätietoa jatkotoimista on kansalaisaloitesivustolla.

Lainsäädännölliset vaikutukset ja jatkotoimet

”Vesi on perusoikeus” -aloite johti useisiin lainsäädäntötoimiin, joilla pyritään parantamaan turvallisen juomaveden saatavuutta koko EU:ssa.

Komissio hyväksyi 1.2.2018 juomavesidirektiivin tarkistusehdotuksen, jossa muun muassa esitettiin EU-maille velvoitetta parantaa juomaveden saatavuutta kiinnittäen huomiota erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin väestöryhmiin. Euroopan parlamentti hyväksyi tarkistetun juomavesidirektiivin 16.12.2020 (ks. lehdistötiedote), ja se tuli voimaan 12.1.2021. Jäsenmaiden oli määrä saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 12.1.2023.

Aloitteen jälkeen on myös tehty asetusehdotus veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista (hyväksytty toukokuussa 2018) ja laadittu uudet vähimmäishygieniavaatimukset juomaveden kanssa kosketuksiin joutuville materiaaleille ja tuotteille (hyväksytty tammikuussa 2024). 

Tässä on esitelty joitakin ”Vesi on perusoikeus” -kansalaisaloitteen jälkeen toteutettuja lainsäädäntötoimia. Lisätietoa aiheesta on juomavesisäännöksiä käsittelevällä Euroopan komission verkkosivulla.
 

Aloita niistä verkostoista, jotka sinulla jo on

Vahvat kampanjat syntyvät lähes aina yhteistyön tuloksena. Jo luodut verkostot, ammattiliitot, kansalaisjärjestöt ja ruohonjuuritason liikkeet voivat tarjota kampanjalle tukijoita, asiantuntemusta ja uskottavuutta, joiden avulla se pääsee nopeasti alkuun eri puolilla Eurooppaa.

Ajattele eurooppalaisittain, toimi paikallisesti

Yhteinen eurooppalainen sanoma luo yhtenäisyyttä, mutta kansalliset kampanjat kaipaavat myös joustavuutta, jotta ihmiset kokevat asian omakseen. Iskulauseiden, kielen ja viestintästrategioiden mukauttamisella paikallisiin tarpeisiin voi olla suuri merkitys.

Aloita valmistelutyö hyvissä ajoin

Onnistunut aloitekampanja alkaa jo kauan ennen aloitteen rekisteröintipäivää. Panosta koalitioiden muodostamiseen, varainkeruuseen, kampanjan suunnitteluun ja kampanjaviestien laatimiseen jo varhaisessa vaiheessa, jotta aloite voi päästä heti hyvään vauhtiin.

Käytä kaikkia saatavilla olevia viestintäkanavia

Maksimoi aloitteen näkyvyys hyödyntämällä niin sosiaalista mediaa, perinteisiä tiedotusvälineitä kuin ruohonjuuritason kampanjointia. Verkkokampanjointi antaa aloitteelle nostetta, kun taas paikallistapahtumat ja aktivistit auttavat konkreettisessa allekirjoitusten keräämisessä.

Huolehdi kumppanien välisestä yhteydenpidosta

Kansallisten kampanjatiimien kannattaa pitää säännöllisesti yhteyttä koko kampanjan ajan, sillä se parantaa koordinointia ja tarjoaa mahdollisuuden ideoiden ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Rajat ylittävä yhteistyö voi auttaa kampanjaa kasvamaan nopeammin ja elämään tilanteen mukana.

Lisätietoa Vesi on perusoikeus ‑kansalaisaloitteesta on saatavilla järjestäjien verkkosivustolla ja aloitetta koskevalla komission verkkosivulla.