Eurooppalaisen kansalaisaloitteen onnistuminen: Strateginen suunnittelu, rajat ylittävä yhteistyö ja kohdennetut kampanjat

Eurooppalainen kansalaisaloite tarjoaa EU:n kansalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon ehdottamalla uutta lainsäädäntöä suoraan Euroopan komissiolle. Kansalaisaloiteprosessissa onnistuminen edellyttää kuitenkin perusteellista valmistelua, strategista kampanjointia ja rajat ylittävää yhteistyötä. Eurooppalaisen kansalaisaloitefoorumin äskettäin isännöimä verkkoseminaari kokosi yhteen asiantuntijoita ja kampanjoijia jakamaan käytännön neuvoja ja strategioita tätä tehokasta demokraattista välinettä harkitseville.

Keskustelussa kuultiin Euroopan kansalaisten toimintapalvelun (ECAS) eurooppalaisen demokratian ohjelmajohtajan Elisa Lironin näkemyksiä. Vasiliki Mustakis kansalaisaloitefoorumista; ja Piotr Sadowski,”Vesiälykäs ja -kestävä Eurooppa” -kansalaisaloitteenedustaja.

Miksi kannattaa valita eurooppalainen kansalaisaloite kaikista EU:n osallistavan demokratian välineistä?

Euroopan unioni tarjoaa kansalaisille useita tapoja osallistua demokratiaan vaalien jälkeen. Kuten Elisa Lironi huomautti, vaikka äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa on keskeinen tekijä politiikkaan vaikuttamisessa, vaalien välillä voidaan käyttää myös muita välineitä. Yksi niistä on vetoomusten esittäminen Euroopan parlamentille, jotta kansalaiset voivat ilmaista huolensa EU:n lainsäädännöstä, joka vaikuttaa heihin suoraan. Parlamentin vetoomusvaliokunta tarkastelee näitä vetoomuksia, ja ne voivat johtaa parlamentin toimiin tai tutkimuksiin.

 Toisin kuin vetoomuksissa, joissa käsitellään EU:n nykyisiä toimia, eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa annetaan kansalaisille mahdollisuus ehdottaa uutta EU:n lainsäädäntöä. Vetoomuksia voi jättää yksi henkilö ilman vähimmäismäärää allekirjoituksia, kun taas kansalaisaloite edellyttää virallista järjestäjäryhmää ja vähintään miljoonan allekirjoituksen keräämistä eri puolilta EU:ta.

Toinen vaihtoehto on osallistua kansalaispaneeleihin, kuten Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin paneeleihin, joissa satunnaisesti valitut kansalaiset keskustelevat eri aiheita koskevista toimintapolitiikoista ja suosittelevat niitä. Elisa Lironi totesi, että nämä paneelit tarjoavat ihmisille kestävän tavan osallistua EU:n päätöksentekoon ja edistää osallistavampaa demokratiaa. Euroopan tulevaisuuskonferenssin jälkeen perustettiin kansalaisten osallistumisfoorumi, jonka avulla kansalaiset voivat osallistua keskusteluihin kansalaispaneeleissa käsitellyistä aiheista ja vaikuttaa suoraan julkisen politiikan muotoiluun.

Toinen vaihtoehto on osallistua EU:n julkisiin kuulemisiin, joissa yritykset, organisaatiot ja kansalaiset voivat vaihtaa näkemyksiä politiikkojen kehittämisestä ja auttaa Euroopan komissiota laatimaan parempaa politiikkaa saadun palautteen perusteella. 

Näiden muodollisten menetelmien lisäksi Elisa Lironi tutustui joihinkin muihin käytettävissä oleviin osallistaviin välineisiin. EU rahoittaa useita hankkeita, joissa tutkitaan ja testataan osallistavan demokratian mekanismeja. ECAS on esimerkiksi toteuttanut joukkoistamispilotteja kansalaisten saamiseksi mukaan poliittisiin keskusteluihin. Jotkin Euroopan parlamentin jäsenet ovat myös käyttäneet sähköisen osallistumisen alustoja lainsäädäntötekstien laatimiseen yhdessä äänestäjiensä kanssa, mikä on lisännyt osallistumista lainsäädäntöprosessiin.

Kerro mielipiteesi -portaali tarjoaa pääsyn julkisiin kuulemisiin, kansalaisten osallistumisfoorumiin ja eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen.

Mikä tekee kansalaisaloitteesta ainutlaatuisen?

Eurooppalainen kansalaisaloite erottuu muista osallistavista välineistä, koska se on kansalaislähtöinen, ylikansallinen ja mahdollistaa asialistan laatimisen EU:n tasolla. Kuten Lironi korosti, kansalaisaloite antaa kansalaisille mahdollisuuden ehdottaa ennakoivasti uutta lainsäädäntöä, toisin kuin reaktiiviset välineet, jotka koskevat vain olemassa olevia (tai valmisteilla olevia) politiikkoja.

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tavoitteena on kerätä miljoona varmennettua allekirjoitusta EU:n kansalaisilta ja saavuttaa samalla vähimmäismäärä vähintään seitsemässä jäsenvaltiossa vuoden kuluessa. Tämä vaatimus korostaa sen ylikansallista luonnetta ja edistää kansainvälistä yhteistyötä yhteisissä ongelmissa.

Lironi korosti, että eurooppalainen kansalaisaloite on vapaaehtoinen ja antaa kansalaisille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä yli rajojen ja esitellä aloitteensa suoraan Euroopan komissiolle. Vaikka komission on vastattava virallisesti onnistuneeseen eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen, joka keräsi miljoona varmennettua allekirjoitusta ja ylitti kynnysarvon yli seitsemässä jäsenvaltiossa, sillä ei ole lakisääteistä velvoitetta toteuttaa toimia sen johdosta. Aloite voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi poliittisiin keskusteluihin, mikä tekee eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta tehokkaan välineen lainsäädäntöohjelman laatimiseen ja tietoisuuden lisäämiseen tärkeistä kysymyksistä.

Vaiheet onnistuneeseen eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen

Kansalaisaloitefoorumin edustaja Mustakis esitteli eurooppalaisen kansalaisaloitteen käynnistämisen vaiheet:

1. Järjestäjäryhmän muodostaminen: Kokoa vähintään seitsemän EU-kansalaista seitsemästä eri EU-maasta kehittämään aloitetta.
2. Laaditaan ehdotus: Laaditaan ehdotus, joka vastaa EU:n lainsäädäntövaltaa. Eurooppalaista kansalaisaloitetta käsittelevä foorumi ja sen oikeudelliset neuvot voivat auttaa sinua tässä tehtävässä. 
3. Rekisteröi kansalaisaloite Euroopan komissiossa: Aloite toimitetaan järjestäjän tilin kautta. Jos se ei täytä vaatimuksia (esimerkiksi olemalla komission toimivallan ulkopuolella), järjestäjillä on kaksi kuukautta aikaa tarkistaa ja toimittaa hakemus uudelleen.
4. Allekirjoitusten keruun aloittaminen: Rekisteröitymisen jälkeen järjestäjillä on kuusi kuukautta aikaa käynnistää 12 kuukauden kampanja, jolla kerätään vähintään miljoona allekirjoitusta seitsemästä EU-maasta.
5. Toimita tarkastettavaksi: Kun yli miljoona allekirjoitusta on kerätty, ne on toimitettava kansalliseen tarkastukseen kolmen kuukauden kuluessa. Kun vahvistus on toimitettu, se voi kestää jopa kolme kuukautta.
6. Komission uudelleentarkastelu: Jos aloite todennetaan, se voidaan lähettää Euroopan komissiolle, jolla on kuusi kuukautta aikaa tarkastella sitä ja päättää seuraavista vaiheista. Euroopan parlamentti järjestää tänä aikana julkisen kuulemisen.

Mustakis korosti, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen onnistuminen riippuu huolellisesta suunnittelusta, oikeudellisen kehyksen ymmärtämisestä, strategisesta kampanjoinnista ja kaikkien menettelyvaatimusten noudattamisesta. Eurooppalaista kansalaisaloitetta käsittelevän foorumin resurssien hyödyntäminen koko prosessin ajan voi olla erittäin hyödyllistä eurooppalaista kansalaisaloitetta suunniteltaessa ja käynnistettäessä. 

Haasteita ja strategioita menestykseen

Mustakis käsitteli kansalaisaloitteen järjestäjien kohtaamia haasteita ja korosti, että allekirjoitusten kerääminen on suuri haaste. Sen voittamiseksi hän suositteli kohdennettujen kampanjoiden kehittämistä vähintään 7–9 EU-maalle vähimmäiskynnysarvojen saavuttamiseksi. Viestien räätälöinti paikallisiin olosuhteisiin ja ongelmiin voi auttaa parantamaan kampanjan tehokkuutta.

Hän neuvoi tekemään yhteistyötä eri puolilla EU:ta toimivien organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa tiedotustoimien tehostamiseksi. Verkostojen luominen kansalaisjärjestöjen, yhteisöryhmien ja muiden kumppaneiden kanssa on ratkaisevan tärkeää sanan levittämiseksi ja tuen ja uskottavuuden saamiseksi.

Kampanjataktiikoiden säännöllinen arviointi ja mukauttaminen suorituskyvyn ja palautteen perusteella on myös olennainen osa vahvaa kampanjastrategiaa. Onnistuneet aloitteet ovat usein mukauttaneet strategioitaan kampanjan aikana pysyäkseen vauhdissa ja voittaakseen vaikeudet, mikä puolestaan on lisännyt mahdollisuuksia saada vaaditut allekirjoitukset.

Eurooppalaista kansalaisaloitetta käsittelevän foorumin hyödyntäminen

Kansalaisaloitefoorumi on saatavilla kaikilla EU:n 24 kielellä, ja se tarjoaa tärkeää tukea ja neuvontaa kansalaisaloitteen järjestäjille ennen kampanjoita, niiden aikana ja niiden jälkeen. Se tarjoaa resursseja, kuten ”Mitenkerätä varoja”ja ”Mitenetsiä kumppaneita”,jotka tarjoavat suoraviivaista neuvontaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen järjestämiseen. Ominaisuuksien, kuten "Keskustele"ja "Yhdistä",avulla järjestäjät voivat olla yhteydessä muihin jäseniin, vaihtaa ideoita ja rakentaa verkostoja. Kansalaisaloitefoorumin ”Kysyasiantuntijalta”-toiminto tarjoaa (mahdollisille) järjestäjille räätälöityä ja riippumatonta ohjausta oikeudellisista asioista, kampanjoinnista ja varainhankinnasta. 

Tapaustutkimus: Eurooppalainen kansalaisaloite – Vesialan älykäs ja häiriönsietokykyinen Eurooppa

Piotr Sadowski kertoi kokemuksistaanvesialan älykästä ja häiriönsietokykyistä Eurooppaa koskevan eurooppalaisen kansalaisaloitteen järjestämisestä. Kansalaisaloitteen taustalla on kiireellinen tarve suojella Euroopan vesiekosysteemejä. FLOW-hankkeeninnoittamana aloitteessa kannatetaan kokonaisvaltaista vesialan toimintasuunnitelmaa Euroopassa. Siinä kehotetaan Euroopan komissiota asettamaan vesi etusijalle EU:n kehyksessä ja nostamaan selviytymiskyky samalle prioriteettitasolle hiilestä irtautumisen kanssa. Tämä käsite tukee ETSK:n EU:n sinisen kehityksen ohjelmanvisiota kestävästä vesihuollosta ja veden sietokyvyn sisällyttämisestä kaikkiin EU:n politiikkoihin. 

Sadowski korosti, että eurooppalainen kansalaisaloite tarjoaa mahdollisuuden muuttaa kansalaisten äänet poliittisiksi toimiksi. Hän viittasi erilaisiin ryhmiin kuuluvien kansalaisten mobilisointiin liittyviin haasteisiin, jotka johtuvat alueellisista eroista veteen liittyvissä kysymyksissä. Rannikkoalueet keskittyvät saastumiseen, kun taas sisämaa-alueet saattavat kärsiä veden niukkuudesta. Tämän ratkaisemiseksi hänen tiiminsä käyttää räätälöityä viestintää ja kohdennettua tiedotusta, jotta eri sosioekonomisista taustoista ja alueilta tulevat ihmiset voisivat olla yhteydessä aloitteeseensa.

On tärkeää saattaa aloitteen narratiivi yleisön saataville. Vaikka kansalaisaloitteen virallinen teksti on tekninen, kampanjan on esitettävä se vastaavalla tavalla tuen keräämiseksi. Lopuksi Sadowski vertasi osallistumista eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen äänestämiseen vaaleissa, joka on demokraattinen prosessi, jonka avulla kansalaiset voivat vaikuttaa politiikkaan suoraan.

Päätelmät

Verkkoseminaarissa esiteltiin eurooppalainen kansalaisaloite keskeisenä välineenä, jonka avulla EU:n kansalaiset voivat vaikuttaa suoraan politiikkaan ja lainsäädäntöön. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen ainutlaatuiset piirteet – kansalaisaloitteisuus, ylikansallisuus ja asialistan laatiminen – mahdollistavat demokraattisten tavoitteiden saavuttamisen.  

Onnistuneet kansalaisaloitteet edellyttävät perusteellista valmistelua, muun muassa monimuotoisen järjestäjäryhmän muodostamista, ehdotusten yhdenmukaistamista EU:n toiminta-alojen kanssa ja vankan kampanjan toteuttamista pitkällä aikavälillä. Kansalaisaloitefoorumin tuki voi olla erittäin hyödyllistä, sillä se tarjoaa oikeudellista neuvontaa ja kampanjointineuvontaa sekä foorumin, jolla järjestäjät voivat olla yhteydessä toisiinsa ja jakaa kokemuksiaan. Pysymällä ajan tasalla ja proaktiivisena voit navigoida kansalaisaloiteprosessissa luottavaisin mielin ja maksimoida vaikutuksen EU:n päätöksentekoon.

Katso koko webinaaritallenne alta: