Edistetään maaseudun kasvua, suojellaan ja edistetään kulttuuriperinteitä ja elintarviketurvaa

”EU:n maaseudun kulttuuriperinnön, elintarviketurvan ja -toimitusten suojelu” -aloitteella pyritään lisäämään tietoisuutta ja houkuttelemaan enemmän EU:n investointeja maaseutualueille, jotta voidaan tukea yrityksiä ja toimia, jotka pitävät maaseutua elossa ja ruokaa pöydällämme.

Tämän eurooppalaisen kansalaisaloitteen ytimessä on se, että maatalous ei enää ole taloudellisesti houkutteleva ammatti nuorille, mikä edistää maaseudun väestökatoa, aivovuotoa ja kulttuuriperinteiden häviämistä. Jos nämä suuntaukset jatkuvat, EU:n elintarviketurvaa (elintarvikeomavaraisuutta ja -omavaraisuutta) uhkaa kokeneiden tilanhoitajien puute ja kannustimet ryhtyä harjoittamaan ammattia ja innovoimaan. Viime kädessä on lisättävä viljelijöiden yhteiskunnallista kunnioitusta ja tunnustettava heidän roolinsa.

Elintarvikkeiden on oltava kohtuuhintaisia, ja maatalouden on oltava kannattavaa

EU on jo vuosikymmenten ajan ponnistellut elintarvikkeiden perustuotannon omavaraisuuteen. Yhteinen maatalouspolitiikka on määritettävissä kaikkialla unionissa keskeiseksi politiikaksi, jolla tuetaan viljelijöitä, elintarviketurvaa ja elintarvikkeiden pitämistä kuluttajien saatavilla kohtuuhintaan.

Nykyään kuluttajat kuitenkin maksavat (suhteellisesti) enemmän kuin viime vuosikymmeninä, mutta viljelijät kamppailevat myös tuotantoketjun vastakkaisessa päässä.

Viljelijänä toimiminen on nykyään kalliimpaa siinä määrin, että ammatista tulee yhä epätoivottavampi. Luetelkaa joitakin yleisimpiä tekijöitä: elinkustannuksiin liittyvä kriisi; energiakustannukset; viimeisimpien ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset; lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten ennätykselliset korkeat kustannukset; nykyaikaisten viljelykäytäntöjen tiukemmat koulutusvaatimukset; kuivuuden lisääntyminen ja muut ilmastonmuutoksen muodot; sen lisäksi, että ne ovat ankaria, ne kaikki myötävaikuttavat siihen, että ammatilta puuttuu pitkän aikavälin vakaus ja myönteiset taloudelliset näkymät. Kun tulipaloon lisätään enemmän polttoainetta, viljelijät ovat entistä enemmän sellaisten ihmisten ja laitosten valvonnassa, jotka eivät ymmärrä ja näkevät maatalouden muulle väestölle tuomaa arvoa. Ei ole ihme, että Suomen maataloustuottajien ja metsänomistajien keskusliitto (MTK) oli vuoden 2022 loppuun mennessä ilmoittanut tuhannen maatilan sulkemisesta eri puolilla maata vuosina 2020–2021.

Jos maataloustyö on kuitenkin vähentänyt kannattavuutta ja yhä harvemmat haluavat osallistua siihen, vaarana on Euroopan elintarviketurva. Näin pystymme kasvattamaan omia elintarvikkeitamme luottamatta EU:n ulkopuolelta tulevaan tuontiin. Jos viljelijät eivät pysty ansaitsemaan hyvää toimeentuloa, miten voimme odottaa seuraavan sukupolven seuraavan jalanjälkeämme ja takaavan, että ruokaa viljellään edelleen lautasillamme?

Kuten nuorten viljelijöiden Eurooppa-neuvosto toteaa, nuorten viljelijöiden tilanne on vieläkin tiukempi. Heiltä puuttuu usein varoja maatilan ostamiseen ja perustamiseen liittyviin suuriin kertaluonteisiin kustannuksiin, ja pankit suhtautuvat epäröivästi lainaamiseen ikänsä perusteella. Lisäksi nuoret viljelijät, heidän maansa ja viljelykasvinsa kärsivät lähivuosikymmenten aikana paljon enemmän ilmastonmuutoksesta kuin muut viljelijät, jotka jäävät eläkkeelle muutaman vuoden kuluttua. Ammattiin ryhtyvät nuoret tietävät tämän, mikä näkyy siinä, että vain 11 prosenttia kaikista EU:n maatiloista on alle 40-vuotiaiden viljelijöiden hoitamia. Sitä vastoin 57,6 prosenttia EU:n tilanhoitajista on vähintään 55-vuotiaita, mikä korostaa, että ikärakenteet ovat vääristyneet ammatissa. Kuten tässä BBC:n yleiskatsauksessa todetaan, Kyproksen tilanne on suurin kaikista EU-maista. Jokaista alle 35-vuotiasta viljelijää kohti on 33 yli 65-vuotiasta viljelijää.

Koska nämä korkeammat toimintakustannukset ja kuivuuden ja muiden ympäristötekijöiden aiheuttama epävarmuus lisääntyvät, viljelijät ja maaseutuyhteisöt tarvitsevat enemmän huomiota, investointeja ja rahoitusvakautta pysyäksemme ja sitä kautta kaikkien elämässä. Vain silloin ammattia voidaan elvyttää ja siitä voi tulla toivottava.  

Näistä syistä tätä kansalaisaloitetta tukevat ja edistävät useat eurooppalaiset maatalousjärjestöt ja -järjestöt: Avec (siipikarjan liha); CarniSostenibili; CLITRAVI (jalostetut lihat); Euro Foie Gras, The European Livestock Voice; FEAP (vesiviljely), The International Fur Federation, UECBV (liha ja karja) ja Verband der Deutschen Lederindustrie e.V (saksalainen nahkajärjestö).

Maaseutukulttuurien ja -perinteiden häviäminen

Maaseutualueiden tulevaisuus kaikkialla EU:ssa perustuu suurimmaksi osaksi sen nuoriin. Kuitenkin kaikkialla EU:ssa nuoret lähtevät maaseudulta opiskelemaan, työskentelemään ja asumaan kaupungeissa. Kuten Suomen tulevaisuustutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Tuomas Kuhmonenin hiljattaisesta raportista käy ilmi, että tämä siirtymä ei toteudu siitä syystä, että kaupungit tarjoavat kaiken nuorten toiveet (pull-tekijät), vaan pikemminkin siksi, että niiden sijaintipaikka ei voi tarjota etäällä vertailukelpoisia taloudellisia mahdollisuuksia (työntötekijät). Maaseudun nuorten työntekijöiden menettäminen taloudellisen kilpailukyvyn puutteeseen on suurin maaseudun väestökadon aiheuttaja, ja se on esimerkki aivovuoto-nimisestä muuttoilmiöstä.

Ratkaisevan tärkeää on, että maaseudun väestökato uhkaa kulttuuriperinnön, maaseudun perinteiden ja joissakin tapauksissa vähemmistökielten tai murteiden häviämistä. Eri puolilla EU:ta järjestetään paikallisia festivaaleja, juhlitaan ja vuosisatojen menneisyydelle jäännöksiä, joita paikalliset vaalit pitävät kiinni alueensa rikkaan historian jatkumisesta. Koska maaseudun nuoret kokevat joutuneensa lähtemään, valitettavasti perinteet, jotka ovat määritelleet ja pitäneet nämä alueet ainutlaatuisina niin pitkään, heikkenevät, kunnes ne häviävät ikuisesti.

EU antaa oikeutetusti valtavan arvon Euroopan kansalaisten monimuotoisuudelle ja heidän kokemuksilleen. Vaikka on luonnollista, että jotkin perinteet häviävät käytänteistä ajan myötä, elämme tällä hetkellä kulttuuriperintökäytäntöjen laajamittaisen häviämisen vuoksi maaseutualueilla kaikkialla EU:ssa – ja kaikkien taustalla olevien taloudellisten syiden vuoksi. He ansaitsevat taistella.

Päätelmä

Pinta-alalla voi vaikuttaa oudolta yhdistää maaseudun kulttuuriperintö elintarviketurvaan – mutta ihmiset, joita asia koskee, ovat suurelta osin samassa reservissä, ja ratkaisut vaikuttavat myös paljon ristikkäisyhteydeltä. Kaikki on investoitava maaseutualueisiin ja rikastutettava niitä. Meidän on tehtävä niistä toivottavia ja kohtuuhintaisia maatalousurasta kiinnostuneille nuorille työntekijöille ja käytettävä politiikkaa sen osoittamiseksi, että maaseudun maataloutta kunnioitetaan ja arvostetaan yhtä lailla kuin kaupunkityötä.

Jotta voidaan säilyttää se, mikä tekee maaseutualueistamme ainutlaatuisia tuleville sukupolville, ja varmistaa elintarviketuotantoyhteisöjen kestävyys kaikkialla EU:ssa, tarvitsemme EU:n vahvempaa sitoutumista kannattavan maatalouden, alueellisen perinnön, maaseutualueiden kestävän kasvun ja maaseudun elintason nostamiseen.

Ryhdy toimiin nyt! 

Kampanja jatkuu marraskuuhun 2023 asti, ja EU:n kansalaiset voivat allekirjoittaa kansalaisaloitteen seuraavassa osoitteessa: www.protectruralheritage.eu

Tutustu aloitteen viralliselle sivulle täällä: https://citizens-initiative.europa.eu/initiatives/details/2022/000007_en