Aikana, jolloin maailmanlaajuinen epävarmuus ja demokraattinen väsymys uhkaavat kansalaisten osallistumista, eurooppalainen kansalaisaloite on voimakas muistutus siitä, että demokratiassa Euroopassa ei ole kyse pelkästään edustuksesta vaan myös osallistumisesta. Antamalla kansalaisille keinot tuoda huolenaiheensa suoraan EU:n asialistalle eurooppalainen kansalaisaloite vahvistaa eurooppalaisten ja heidän toimielintensä välistä luottamusta ja osoittaa, että jokainen allekirjoitus voi auttaa muokkaamaan unionin tulevaisuutta.
Tämä viesti oli keskeisellä sijalla työpajassa, jonka Euroopan kansalaisten toimintapalvelu (ECAS) järjesti Brysselissä 6. marraskuuta 2025 pidetyssä julkisten asioiden huippukokouksessa. David Knight Euroopan komission Šefčovičin kabinetista keskusteli EU:n toimielinten, kansalaisyhteiskunnan, tiedeyhteisön ja yksityisen sektorin edustajien kanssa siitä, miten osallistavan demokratian välineillä – kansalaispaneeleista verkkokuulemisiin – voidaan tehdä päätöksenteosta osallistavampaa ja kestävämpää.
Ainutlaatuinen ylikansallinen
demokraattisen osallistumisen väline
David Knight kuvaili eurooppalaista kansalaisaloitetta ”ainutlaatuiseksi ja kehittyväksi välineeksi”, joka antaa eurooppalaisille mahdollisuuden ehdottaa EU:n laajuisesti merkittäviä kysymyksiä suoraan EU:n toimielimille.
Hän korosti, että demokraattisiin arvoihin kohdistuu paineita yhä epävakaammassa maailmassa.
Viisitoista vuotta eurooppalaisen kansalaisaloitteen perustamisen jälkeen – ja viisi vuotta sen asetuksen tarkistamisen jälkeen – eurooppalainen kansalaisaloite kasvaa edelleen osallistavan demokratian kulmakivenä. Se tarjoaa kansalaisille konkreettisen tavan vaikuttaa EU:n politiikkaan alhaalta ylöspäin ja auttaa unionia reagoimaan paremmin julkisiin painopisteisiin.
Viisitoista vuotta edistystä ja uudistuksia: konkreettinen vaikutus EU:n politiikkaan
Sen käynnistämisen jälkeen on rekisteröity 121 aloitetta. Eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan asetuksen vuoden 2019 uudistus ja sen voimaantulo vuonna 2020 toivat mukanaan merkittäviä parannuksia: vähemmän rekisteröinnin epäämisiä, yksinkertaisemmat menettelyt ja uudet välineet, kuten keskitetty sähköinen keruujärjestelmä, kaksivaiheinen rekisteröintiprosessi ja kansalaisaloitefoorumi, joka tarjoaa järjestäjille asiantuntevaa oikeudellista neuvontaa ja kampanjointineuvontaa. Tämä kehitys on tehnyt prosessista avoimemman, saavutettavamman ja käyttäjäystävällisemmän.
Knight viittasi useisiin eurooppalaisiin kansalaisaloitteisiin, jotka ovat jo muokanneet EU:n politiikkaa:
- Oikeus veteen, joka edisti juomavesidirektiivin tarkistamista .
- Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät ja kieltäkää glyfosaatti, mikä vauhditti EU:n tason keskustelua biologisesta monimuotoisuudesta ja torjunta-aineiden sääntelystä.
Vaikka jotkut järjestäjät toivat esiin seurantatahtiin liittyviä haasteita, Knight korosti, että
Se toimii varhaisena signaalina kansalaisten huolenaiheista ja vaikuttaa EU:n keskusteluihin ja innostaa lainsäädännölliseen pohdintaan jopa niiden aloitteiden lisäksi, jotka ylittävät miljoonan allekirjoituksen rajan.
Esimerkiksi Reclaim Your Face auttoi muovaamaan EU:n keskusteluja digitaalisista oikeuksista, vaikka ne jäivät alle kynnysarvon. Konversioterapian kieltäminen, joka on vielä tarkistettavana, on jo vaikuttanut EU:n hlbtiq+-strategiaan.
Komission vastauksen lisäksi: miten eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta saadaan vaikuttavampi
Istunnon aikana osallistujat esittivät ajatuksia vuorovaikutteisessa Slido-keskustelussa siitä, miten eurooppalaisen kansalaisaloitteen vaikutusta voitaisiin vahvistaa komission virallisen vastauksen lisäksi.
Kansalaisyhteiskunnan edustajat, kansalaisjärjestöt ja kansalaisten puolestapuhujat kehottivat lisäämään kansalaisille suunnattua tiedotusta ja käytännön koulutusta, jotta eurooppalaiset ymmärtäisivät, miten aloitteita voidaan käynnistää ja tukea tehokkaasti. Osallistujat korostivat myös, että halukkaiden toimijoiden – kuten hallitusten, parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan – kansallisten koalitioiden on tehtävä yhteistyötä onnistuneiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden muuntamiseksi konkreettisiksi poliittisiksi tai oikeudellisiksi tuloksiksi.
Toiset korostivat kansalaisten jatkuvan osallistumisen merkitystä koko prosessin ajan: ei ainoastaan aloitteen esittämisen jälkeen vaan myös ennen sen arviointia, sen aikana ja sen jälkeen, jotta varmistetaan aito vuoropuhelu kansalaisten ja toimielinten välillä. Useat osallistujat ehdottivat eurooppalaisen kansalaisaloitteen yhdistämistä muihin osallistaviin välineisiin, kuten kansalaispaneeleihin tai verkkokuulemuksiin, jotta voidaan luoda vahvempia synergioita ja lisätä yleistä demokraattista osallistumista EU:n tasolla.
Tulevaisuudennäkymät: luottamuksen vahvistaminen osallistumisen avulla
Knight ilmoitti, että eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan asetuksen seuraava uudelleentarkastelu suoritetaan vuonna 2027 ja että siinä keskitytään näkyvyyden, tehokkuuden ja vaikutusten parantamiseen edelleen. Suunnitteilla on myös uusia monikielisiä viestintätoimia ja nuorille suunnattuja koulutusaloitteita sen varmistamiseksi, että yhä useammat eurooppalaiset – erityisesti nuoret – ymmärtävät eurooppalaisen kansalaisaloitteen ja käyttävät sitä demokraattisena välineenä.
Hän totesi, että vaikka eurooppalaisella kansalaisaloitteella on omat haasteensa, se on edelleen olennaisen tärkeä eurooppalaisen demokratian tulevaisuuden kannalta. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on paitsi demokraattinen välttämättömyys myös strateginen välttämättömyys selviytymiskykyiselle eurooppalaiselle tulevaisuudelle.
Tietoa kirjoittajasta:
Marta Azevedo Silva on viestinnän ammattilainen ja European Citizen Action Servicen (ECAS) viestintäpäällikkö. Hän johtaa strategisen viestinnän ja sidosryhmien osallistamisaloitteiden kehittämistä ja toteuttamista, valvoo ECASin digitaalista läsnäoloa ja edistää viestintää, tulosten levittämistä ja hyödyntämistä EU:n rahoittamissa hankkeissa.
Hänellä on kokemusta julkisesta tiedottamisesta, vaikuttamisesta, kansainvälisten tapahtumien hallinnasta, kumppanuuksien rakentamisesta ja mediasuhteista, ja hän on aiemmin työskennellyt viestintä- ja lehdistötehtävissä Belgiassa, Maltalla ja Portugalissa.
EU:n kansalaisaloitefoorumissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät millään tapaa edusta Euroopan komission tai Euroopan unionin kantaa.
Lisää kommentti