Moninaisuudessaan yhtenäinen: kansallisten viranomaisten keskuudessa tehty kysely osoittaa, että kansalaisaloitteiden suosiossa, oikeudellisessa asemassa ja vaikutuksissa on valtavia eroja EU:n jäsenvaltioissa

Hiljattain tehty kyselytutkimus 13 EU:n jäsenvaltion kansallisten viranomaisten keskuudessa paljasti merkittäviä eroja niiden välineiden välillä, joita ne käyttävät kansalaisten osallistumiseksi julkiseen päätöksentekoon. Tämä koskee erityisesti niiden suosiota, oikeudellista asemaa ja vaikutusta.

Democracy Internationalin maalis-kesäkuussa 2023 tekemän kyselytutkimuksen tavoitteena oli kerätä parhaita käytäntöjä, jotka koskevat kansallisen tason aloitteita tai vastaavia vetoomusvälineitä. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä järjestäjille säännöt aloitteiden käynnistämisestä, tukipalveluista, aloitteeseen liittyvästä verkkoinfrastruktuurista, digitaalisten allekirjoitusten hallinnoinnista ja kansallisten aloitteiden allekirjoittajien vähimmäismäärästä eri jäsenvaltioissa.

Kyselyn tavoitteena oli myös ymmärtää, miten menestyksekkäästi kansalaiset ovat rekisteröineet kansalliset aloitteensa ja miten menestyksekkäästi rekisteröidyistä aloitteista on tulossa lainsäädäntöä ja miten kansalaisten tietoisuutta näistä välineistä lisätään. Vastauksia saatiin 13:lta niistä 18 maasta, joilla oli välineitä kansalaisten osallistumiseen: Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Itävalta, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Slovenia, Suomi, Tanska ja Unkari.

Tarkasteltaessa kansallisten kansalaisaloitteiden rekisteröintiastetta ainoastaan Itävalta, Tanska, Suomi, Unkari ja Latvia ilmoittivat vuosittain yli 30 rekisteröityä aloitetta. Bulgaria ja Slovenia ilmoittivat 11–20 rekisteröityä aloitetta, kun taas Alankomaat, Liettua, Puola, Portugali, Slovakia ja Espanja ovat jäljessä vain yhdestä kymmeneen rekisteröityä aloitetta vuodessa. Nämä erot kuvastavat maakohtaisten kansalaisaloitteiden suosion eroja, allekirjoitusten keräämiseen varattua aikaa ja allekirjoittajien vähimmäismäärää. 

Seuraavissa osioissa esitetään yleiskatsaus kansallisten kansalaisaloitteiden välineistä, joita on saatavilla tutkituissa 13 maassa. Koska maiden välillä on eroja tilastoissa, ne ryhmitellään vuosittain rekisteröityjen aloitteiden lukumäärän perusteella, mutta kansallisten välineiden kuvaukset esitetään erikseen.

1–10 aloitetta vuodessa: Alankomaat, Liettua, Puola, Portugali, Slovakia ja Espanja

Alankomaat

Onnistuneen kansalaisaloitteen käynnistäminen Alankomaissa on monimutkaisempaa kuin muissa kyselyn kohteena olleissa maissa. Sen lisäksi, että parlamentti on kerännyt 40,000 allekirjoitusta, siitä ei saa olla keskusteltu parlamentissa vähintään kahteen vuoteen. Tämän vaatimuksen vuoksi parlamenttiin saapuneiden aloitteiden onnistumisaste on suhteellisen alhainen, sillä vain kaksi aloitetta täyttää kriteerit. Vaikka menestyksekkäistä aloitteista keskustellaan parlamentin täysistunnossa, lopullinen päätösvalta on asiasta vastaavalla hallituksen virkamiehellä. Sen vuoksi väline ei ole sitova.

Liettua

Liettua on vuodesta 2000 lähtien rekisteröinyt 23 kansalaisaloitetta, joista 10 on kerännyt tarvittavat allekirjoitukset. Lopullinen päätös jatkotoimien toteuttamisesta on kuitenkin Seimas (parlamentti), joka tekee tästä välineestä sitomattoman.

Puola

Puolassa kansalaisaloitteelle on kerättävä 100,000 allekirjoitusta, jotta ehdotus voidaan esittää parlamentin alahuoneessa (parlamentin alahuoneessa) kolmen kuukauden kuluessa. Ehdotuksen kohtalo riippuu kuitenkin parlamentin jäsenten harkintavallasta, sillä ehdotusta koskevaa lainsäädäntöä ei ole. Viimeisimmät onnistuneet kansalaisaloitteet Puolassa toteutettiin vuonna 2019, jolloin kaksi ehdotusta sai vaaditun tuen.

Portugali

Kansalaisaloitevälinettä ei käytetä laajalti Portugalissa. Keskimäärin noin kolme aloitetta rekisteröidään vuosittain, ja edellisellä vaalikaudella kymmenestä aloitteesta vain neljä sai riittävästi tukea. Portugalin kansalaisaloitteiden perusteella on pantu täytäntöön kolme lakia. 

Slovakia

Slovakian kansalaisaloite on uusin jäsenvaltion hyväksymä väline. Allekirjoitusten kerääminen tapahtuu täysin verkossa, ja järjestäjillä on 30 päivää aikaa kerätä 15,000 allekirjoitusta. Jos aloite onnistuu, hallitus keskustelee siitä ja päättää siitä päätöslauselmalla. Päätöslauselmassa voidaan valtuuttaa asiaankuuluvat ministerit tai hallitusten päämiehet toteuttamaan jatkotoimia, kuten laatia säädöksiä tai muita kuin lainsäädäntöehdotuksia. Tähän mennessä yhdellekään aloitteelle ei ole vielä myönnetty riittävää tukea.

Espanja

Espanjalla on vuodesta 1982 lähtien ollut runsaasti kansalaisaloitteita, joita on esitetty yhteensä 161 ja joista yli 110 on saanut 500,000 allekirjoitusta. Koska tällä välineellä ei ole sitovaa vaikutusta, vain kolme aloitetta on saanut parlamentaarisen prosessin onnistuneesti päätökseen ja tuottanut myönteisiä tuloksia, mikä on viime kädessä johtanut lakiin.

11–20 aloitetta vuodessa: Bulgaria, Slovenia

Bulgaria

Bulgariassa aloitteiden allekirjoitusten keruuprosessi on varsin ainutlaatuinen. Järjestäjillä on kolme kuukautta aikaa kerätä mahdollisimman monta allekirjoitusta. Vähimmäisvaatimusta tai kynnysarvoa ei saa ylittää. Kansalliskokous ei keskustele aloitteista kolmen kuukauden kuluttua, eikä aloiteehdotusten käsittelyä varten ole olemassa oikeudellista menettelyä.

Slovenia

Kansalaisaloitteen merkitys on kasvanut Sloveniassa erityisesti covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen. Vuodesta 2013 lähtien kuitenkin vain 22 aloitetta on saanut vaaditun tuen. Kuten muissakin maissa, viime kädessä juuri parlamentti voi päättää näistä aloitteista.

Yli 20 aloitetta vuodessa:  Itävalta, Latvia, Suomi, Tanska ja Unkari

Itävalta

Itävallan kansalaisaloitevälinettä voidaan parhaiten käyttää asialistan laatimisessa, koska sillä ei ole sitovaa toimivaltaa. Itävallan viranomainen ilmoitti kuitenkin, että tämä väline on ”erittäin suosittu”, ja vuosittain rekisteröitiin yli 30 aloitetta. Huolimatta 33 aloitteesta, jotka ovat saaneet tarvittavaa tukea vuodesta 2018, on tärkeää huomata, että tämä väline toimii foorumina ideoiden ehdottamiselle, mutta lopullinen päätös kuuluu parlamentille.

Tanska

Tanskan esimerkki käy ilmi tehokkaimpana välineenä kyselyn kohteena olleista jäsenvaltioista, ja hallituksen verkkosivustolla julkaistiin yhteensä 1500 ehdotusta. Pelkästään viimeisten viiden vuoden aikana 45 ehdotusta on saanut 50,000 allekirjoitusta, mikä saavutti vaaditun vähimmäismäärän allekirjoituksia. Kun kynnysarvo on saavutettu, lakiesitystä käsitellään parlamentin muiden päätöslauselmien tavoin. Vaikka ei ole oikeudellista velvoitetta hyväksyä menestyksekästä aloitetta, lakiehdotuksesta keskustellaan parlamentin istuntosalissa ja asianomaisissa valiokunnissa. Parlamentin jäsenet äänestävät siitä samalla tavoin kuin muissakin lakiehdotuksissa.

Suomi

Suomessa menestyksekkäistä aloitteista keskustellaan eduskunnan harkinnan mukaan. Tämä kansalaisten laajalti hyväksymä väline on osoittanut mahdollisuutensa vaikuttaa uuteen lainsäädäntöön, vaikka sillä ei ole sitovaa toimivaltaa. Vuosittain rekisteröidään yli 30 aloitetta, joista noin kuusi menestyy samassa aikataulussa. Jotta aloite voidaan hyväksyä, siihen on koottava vähintään 50,000 tuenilmausta, jotka digitaali- ja väestötietovirasto on tarkastanut. Kesäkuusta 2023 lähtien kansalaiset ovat esittäneet 1555 ehdotusta, joista 66 on saanut tarvittavaa tukea asian viemiseksi eteenpäin. Tämän jälkeen parlamentissa keskustellaan niistä, jotka onnistuvat tässä prosessissa. Tähän mennessä on annettu neljä uutta lainsäädäntöä: tasa-arvolaki, naispuolisten pariskuntien oikeuksia vahvistava äitiyslaki, naisten sukuelinten silpomisen kieltäminen ja vesihuollon yksityistämisen estäminen.

Unkari

Unkarissa viimeisin pätevä ja menestyksekäs kansanäänestys järjestettiin vuonna 2008, minkä seurauksena lainsäädäntöä muutettiin. Vaikka yli 30 aloitetta esitettiin, viimeiset onnistuneet aloitteet eivät johtaneet kansanäänestykseen perustuslakituomioistuimen päätöksen vuoksi. Jos aloite kuitenkin osoittautuu sekä päteväksi että onnistuneeksi kansanäänestyksen jälkeen, siinä annetaan parlamentille valtuudet antaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä.

Latvia

Allekirjoitusten kerääminen Latviassa on merkittävä haaste lainsäädäntöaloitteiden onnistumiselle. Vuoden 2013 jälkeen ei ole onnistuttu keräämään tarvittavaa määrää allekirjoituksia. Jos kuitenkin yksi kymmenesosa äänestäjistä kannattaa aloitetta 12 kuukauden kuluessa, se siirtyy keskusvaalilautakunnalle. Sieltä se siirtyy puhemiehelle, joka toimittaa sen sitten Saeimalle ( parlamentti). Jos Saeima ei hyväksy lakiesitystä tai perustuslain muutosta ilman muutoksia, järjestetään kansanäänestys. Vaikka allekirjoituskynnyksen saavuttaminen on vaikeaa, tämä osallistavan demokratian kansallinen väline tarjoaa kaikkein vakavimman lainsäädännöllisen seurannan muihin välineisiin verrattuna, minkä tuloksena on tähän mennessä annettu 59 säädöstä. 

Lue myös: Kansalliset kansalaisaloitteet verrattuna eurooppalaisiin kansalaisaloitteisiin: suhteellisesti tarvitaan enemmän allekirjoituksia lyhyemmässä ajassa