Eurooppalainen kansalaisaloite Sloveniassa: oikea aihe, ruohonjuuritason liike ja sitoutuneita kumppaneita menestyksen puolesta

Eurooppalainen kansalaisaloiteryhmä johti 24.syyskuuta 2019 Ljubljanaan seminaaria eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ja osallistuvasta demokratiasta Euroopassa ja Sloveniassa. Tapahtumaan osallistui kansalaisjärjestöjen edustajia ja kansalaisia, jotka halusivat ottaa suuremman roolin EU:n päätöksenteossa, ja tutustu vinkkeihin ja vinkkeihin onnistuneen aloitteen koordinoimiseksi.

Kansalaisvaltainen demokratia Euroopassa ja Sloveniassa

Tapahtuma käynnistyi keskustelulla, jota johti Ljubljanan yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan valtiotieteiden apulaisprofessori Tomaž Deželan, johon osallistui osallistavaa demokratiaa käsitteleviä eurooppalaisia ja kansallisia asiantuntijoita – Simon Delakorda, Ljubljanan sähköisen osallistumisen instituutin pääjohtaja Simon Delakorda, epäehdottomat perustulot -aloitteen järjestäjä Branko Gerlič ja Euroopan komission kansalaisaloitteesta vastaava virkamies Charlotte Rive.

Charlotte Rive aloitti esittelemällä eurooppalaisen kansalaisaloitteen ja sen uuden asetuksen. Tammikuusta 2020 alkaen menettelyä yksinkertaistetaan ja väline on paremmin kansalaisten ja järjestäjien käytettävissä.

Seuraavaksi keskustelussa keskityttiin eurooppalaisen kansalaisaloitteen ja Slovenian kansalaisaloitteen samankaltaisuuksiin ja eroihin. osallistavan demokratian haasteet, ratkaisut ja parhaat käytännöt Euroopassa ja Sloveniassa; ja konkreettisia esimerkkejä aiemmista kansalaisaloitteista.

Erityisesti Branko Gerlič kertoi arvokkaasta kokemuksestaan vuonna 2013 käynnistetystä ehdottomia perustuloja koskevasta aloitteesta, jonka tarkoituksena oli kannustaa EU-maita yhteistyöhön, jotta voidaan tutkia ehdottomia perustuloja keinona parantaa sosiaaliturvajärjestelmiä.

Tämän jälkeen järjestettiin epävirallinen aivoriihä, jonka aikana osallistujat keskustelivat aktiivisesti haasteista ja esittivät ideoita onnistuneen kansalaisaloitteen koordinoinnista.

Oikean aiheen valitseminen on avain miljoonan allekirjoituksen saavuttamiseen

Suurin haaste kansalaisaloitteen järjestämisessä EU:n tasolla on tavoite kerätä miljoona allekirjoitusta. Näin ollen pienempien maiden, kuten Slovenian, on tukeuduttava suurempien maiden tukeen tämän haastavan vaatimuksen täyttämiseksi. Juuri siksi, kuten Branko Gerlič selitti, ehdottomia perustuloja koskevalla aloitteella ei onnistuttu keräämään tarvittavia tuenilmauksia. Aloite ei onnistunut suuremmissa maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa. Suhteessa niiden väestömäärään parhaiten menestyivät Bulgaria ja Slovenia.

Tämä osoittaa, että on myös valittava oikea aihe, jonka on oltava merkityksellinen kaikille maille aloitteen tavoitteiden kannalta ja oltava mahdollisimman konkreettinen ja perustavanlaatuisesti merkityksellinen. Hyvä esimerkki on Right2Water-aloite. Vesi on olennaisen tärkeää elämälle, ja jokainen ei pidä sitä hyödykkeenä vaan luovuttamattomana oikeutena, minkä ansiosta se on menestys tuen kannalta.  

Ruohonjuuritason liikkeen luominen ja nuorten osallistuminen

Osallistujat huomauttivat, että laajamittainen ruohonjuuritason liike asianomaisten maiden välillä on toinen keskeinen tekijä tarvittavien varojen keräämisessä ja kumppanuuden laajentamisessa. He korostivat, että kansalaisyhteiskunta on otettava mukaan erilaisten toimien, kuten tapahtumien, flash mobs -toimien, joukkorahoitusaloitteiden, sosiaalisen median toimien jne. avulla. Tässä yhteydessä he korostivat myös, että Slovenian kansalaisjärjestöt ovat hyvin aktiivisia paikallistasolla, minkä vuoksi on tehokkaampaa aloittaa ruohonjuuritason liike ja saada tukea paikallisyhteisöstä ennen kuin he ryhtyvät toimimaan kansallisella ja EU:n tasolla.

Puhujat kiinnittivät myös huomiota nuorten panokseen poliittiseen päätöksentekoon. Nuoren aktivisti Greta Thunbergin tunnusomainen tapaus osoittaa selvästi, että vaikka monet alle 18-vuotiaat ovat innokkaita saamaan äänensä kuuluviin, he voivat käyttää vain epävirallisia osallistumismenetelmiä, kuten mielenosoituksia, koska muodolliselle roolille ja osallistumiselle poliittiseen elämään on oikeudellisia esteitä. Näin ollen ne jäävät edelleen virallisten välineiden, kuten äänestyksen tai eurooppalaisen kansalaisaloitteen, ulkopuolelle. Eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetussa uudessa asetuksessa Euroopan komissio on avannut kullekin EU-maalle mahdollisuuden alentaa kansalaisaloitteita tukevien kansalaisten ikärajaa 16 vuoteen.

Aidosti sitoutuneilla ja kokeneilla kumppaneilla on merkitystä

Varojen hankkiminen ja kansainvälisten kumppanuuksien luominen ovat kaksi keskeistä näkökohtaa, joista osallistujat keskustelivat. He korostivat, että kansainvälinen kumppaniverkosto on ratkaisevan tärkeä sekä aloitteen edistämisen että varainhankinnan tukemisen kannalta.

Yhtenä haasteena tässä yhteydessä on se, että useimmat järjestäjät sitoutuvat osallistumaan tällaisiin kampanjoihin tavanomaisten työpaikkojensa lisäksi tai muiden hankkeiden yhteydessä, mikä on otettava huomioon perustiimin muodostamisessa ja tarvittavien määrärahojen suunnittelussa.  

Järjestäjien olisi etsittävä yhteistyökumppaneita, jotka todella osallistuvat aiheeseen, ja innokkaita tekemään kaikkensa sen edistämiseksi. Yhteistyökumppaneilla olisi oltava kokemusta myös menekinedistämiskampanjoista, koska niitä aliarvioidaan joskus, mutta ne voivat tehdä aloitteen tai katkaista sen.