#European kansalaisaloite käytännössä: jaetaan tietoa siitä, mikä toimii Puolassa

Eurooppalainen kansalaisaloite lähti Varsovaan osana sen kolmivuotista pitkää tietä eri puolilla Eurooppaa, joka alkoi Bulgariassa, matkusti Liettuaan ja sen jälkeen, kun Puola oli vuonna 2018 matkalla Tšekkiin, Ranskaan, Portugaliin ja Itävaltaan. Tällä kertaa eurooppalaista kansalaisaloitetta käsittelevä ryhmä tapasi paikallisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotka osallistuvat aktiivisesti kansalaisten osallistumiseen ja osallistavaan demokratiaan.

Euroopan komissio kutsui 17. syyskuuta kansainvälisen demokratiapäivän kunniaksi puolalaisia kansalaisjärjestöjä osallistumaan puolipäiväiseen tiedonjakoseminaariin ja toteuttamaan aloitteen! Tapahtumassa kävi paneelikeskustelu, jonka aiheena oli yleiseurooppalaisen osallistavan demokratian toteuttaminen. Sen jälkeen järjestettiin käytännön murtumisistuntoja, joissa osallistujat voisivat jakaa käytännön tietoa ja kokemuksia ja oppia muilta kansalaisaloitteesta. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tiimi perusti myös interaktiivisen koppinsa, joka yhdistää kansalaisia eri puolilla Eurooppaa levittämällä ideoita, joita on kehitetty Roshow-tapahtuman tiedotustilaisuuksissa.

Suora demokratia: mahdottomuudesta päästä eroon

Suoraa demokratiaa on aina pidetty erityisen haastavana perustamisen ja menestyksen kannalta, koska ehdotetut mekanismit ovat monimutkaisia ja meitä on paljon. Paneelin jäsenet korostivat kuitenkin, että käyttöön otetaan uusia välineitä, jotka ovat tähän mennessä olleet mahdottomia. Näihin välineisiin kuuluu eurooppalainen kansalaisaloite, joka tarjoaa kaikille EU:n kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa Euroopan unionin lainsäädäntötyöhön.

Tällaiset välineet ovat välttämättömiä ja tärkeitä kaikille demokraattisille yhteiskunnille, erityisesti kuten Collegium Civitas -järjestön tieteellisistä asioista vastaava vararehtori Roland Zarzycki totesi suhteellisen viimeaikaisissa demokratioissa, kuten Puolassa, jotka ovat edelleen löytämässä tietään parhaiden käytäntöjen käyttöönotolle demokratian alalla. Yleisenä mallina on, että vähemmistön on noudatettava lainsäädäntötoimissa enemmistöä, joka usein saa kansalaiset luopumaan lisätoimista osallistuakseen aktiivisemmin. Tähän liittyy monia kysymyksiä, kuten vaikuttavatko osallistavan demokratian välineet todellisuuteen ympärillämme?

Euroopan komissio on tietoinen tällaisista kysymyksistä, ja on olemassa useita välineitä, joiden avulla eurooppalaiset saadaan mukaan demokratiaan EU:n tasolla. Euroopan komission edustaja Olga Kurpisz esitti yleisölle eurooppalaisen kansalaisaloitteen tiiviin esittelyn ja totesi, että aloite kuuluu johonkin Junckerin komission kymmenestä painopisteestä kansalaisvuoropuhelun edistämiseksi. Hän toi esiin joitakin aiempien menestyksekkäiden aloitteiden parhaita käytäntöjä ja selitti noudatettavaa menettelyä tarjoamalla hyvin käytännön näkemyksiä ja neuvoja.

Demokratiaan kohdistuvat uudet uhat haastavat kansalaisten sitoutumisen

Vaikka osallistavaan demokratiaan liittyvä vuoropuhelu on kukoistavaa ja uusia tärkeitä välineitä, kuten eurooppalaista kansalaisaloitetta, ollaan ottamassa käyttöön, uudet uhat kasvavat ja luovat uusia haasteita. Paneelin jäsenet olivat erittäin sitoutuneita näihin haasteisiin. He kertoivat sosiaalisen median roolista ja siitä, miten se on vaikuttanut valtavasti kansalaiskeskusteluun. Esimerkkinä voidaan mainita, että valeuutiset ovat vaikeuttaneet perusteltuja keskusteluja. Schuman-säätiön johtaja Rafał Dymek totesi, että on tärkeää saada takaisin verkosto, jotta se saadaan takaisin narraation päälle.

Stefana Batorego -säätiön Darek Kraszewki kertoi lyhyesti Puolan erityispiirteistä ja yleisemmin siitä, miten on tärkeää tavata kansalaisia ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan todellisen osallistavan demokratian saavuttamiseksi.

Erityisesti Marcin Wojtalik, joka on yksi Global Responsibility -instituutin perustajista ja johtokunnan jäsen, esitti suosituksia eurooppalaisen kansalaisaloitteen onnistumisen maksimoimiseksi eli sen varmistamiseksi, että kaikille kansalaisille annetaan ääni ja että kaikki mielipiteet ja kritiikki otetaan huomioon todellisen edistyksen aikaansaamiseksi.

Yhteistyö ja ideoiden jakaminen

Työpajan toinen osa sai yleisöstä aktiivisia osallistujia. Se tarjosi heille tilaisuuden jakaa käytännön tietoa ja saada yhdessä parempi käsitys eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Yleisöä pyydettiin toimimaan konkreettisten esimerkkien pohjalta ja osallistumaan eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaan menettelyyn. Paneelin jäsenet ohjasivat heitä löytämään sopivimmat ratkaisut kolmeen keskeiseen kysymykseen: miten kansalaisaloitteita voidaan edistää? Miten valita kumppanit tukemaan aloitteita ja kampanjoja? Miten varoja kerätään?

Murtumisistunnot tarjosivat erityisympäristön, johon osallistui toimijoita hyvin eri aloilta. He pystyivät jakamaan tietojaan ja ajatuksiaan ja ilmaisemaan epäilyksensä ja haasteensa asiantuntijoille, jotka tekivät parhaansa tarjotakseen heille ohjausta ja tukea.

• Miten kansalaisaloitetta voidaan edistää? (muuttanut Olga Kurpisz)

Keskustelun osanottajat korostivat, että esimerkiksi puolalaisia kiinnostava aloite ei välttämättä ole kiinnostava muiden maiden asukkaille. Siksi on tärkeää valita aihe, joka on yleinen, ja saavuttaa sopiva kohdeyleisö.

Kuten toisessakin ryhmässä, yhtenä haasteena pidettiin rahoituskysymystä sekä asianmukaisen koordinoinnin ja itseorganisoinnin tarvetta. Huomiota kiinnitettiin myös tarpeeseen luoda asianmukainen yhteysverkosto ja johdonmukainen viestintäverkosto, joka on mukautettu todellisuuteen ja vastaa käynnissä oleviin muutoksiin. Se korosti myös kampanjan tulosten seurantaa, päätelmien tekemistä ja aiempien aloitteiden virheistä oppimista.

Keskustelun osanottajat totesivat, että kampanjan suunnitteluvaiheessa on tarpeen arvioida asianmukaisesti niiden resursseja ja käyttömahdollisuuksia. Työpajan osanottajat totesivat myös, että kampanjan tavoitteena ei välttämättä aina ole EU:n lainsäädännön saavuttaminen, vaan se voisi olla myös julkisuutta, joka auttaa saavuttamaan muiden myöhempien kampanjoiden tavoitteen.

• Miten kampanjaa varten kerätään varoja? (muunnettu Marcin Wojtalikissa)

Työpajan osanottajat laskivat, että menestyksekäs aloitekampanja edellyttää, että he keräävät 3 miljoonaa zlotya (700 000 euroa), joita he käyttävät kampanjan ja aloitteen toteuttamiseen. Kerätyt varat kohdennetaan muun muassa materiaalin valmisteluun, myynninedistämiseen ja mainontaan, yhteistyöhön koordinaattoreiden kanssa ja kampanjan myöhempään analysointiin, tulosten arviointiin ja tehtyihin virheisiin.

Kansallisten koordinaattoreiden osalta todettiin, että kampanjaan osallistuvia maita olisi oltava yhtä monta, vähintään seitsemän, yksi kussakin osallistuvassa maassa. Tässä yhteydessä voidaan kenties saada aikaan jonkin verran säästöjä eli tehdä yhteistyötä sellaisten organisaatioiden kanssa, jotka voisivat tarjota koordinaattorille ilmaiseksi, minkä ansiosta tarvittavaa määrää voitaisiin alentaa noin 1,2 miljoonalla zlotylla. Kuten kahdessa edellisessäkin ryhmässä, korostettiin, että varat olisi kerättävä ennen kampanjan varsinaista käynnistämistä.

Osallistujien esiin tuoma haaste oli Puolassa heikko varainkeruu- ja hyväntekeväisyyskulttuuri, mikä aiheuttaa vaikeuksia talousarvion keräämisessä. Lisäksi todettiin, että haasteena olisi antaa kampanjaan osallistuville lupaus siitä, että heidän äänensä kuultaisiin ja että heidän toiveensa eivät olisi pettyneitä.

Toimiin kuului muun muassa EU:n perustaman eurooppalaisen kansalaisaloitteen rahaston perustaminen. Keskustelun osallistujat totesivat myös, että siitä hetkestä lähtien, kun kansalaiset ovat osallistuneet tiettyyn tasoon (esimerkiksi 500 000 allekirjoitusta), jäsenvaltio olisi myös velvoitettava tukemaan aloitetta rahoituksella.

• Miten voit hakea yhteistyökumppaneita tukemaan aloitettasi ja kampanjaasi? (jota johtaa Roland Zarzycki)

Ryhmän osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että kunkin kampanjan tavoitteena on sen edistäminen, budjetointi ja myöhempi toteutus. Haasteena on ollut koordinaattoreiden tai mielipidejohtajien osallistuminen.

Osallistujat totesivat, että ennen jokaista aloitetta olisi muun muassa tarkasteltava jo saatavilla olevia julkaisuja sen selvittämiseksi, ketkä ihmiset, organisaatiot ja tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita tietystä aiheesta. He kiinnittivät huomiota myös mahdollisten kumppanien analyysiin ja verkostoitumisen tärkeyteen sekä kotimaassa että ulkomailla. Keskustelun aikana tuli esiin mielenkiintoinen perustelu, jonka mukaan samaa aloitetta voidaan tukea kahdella täysin erilaisella ja vastakkaisella ympäristöllä (esim. vasemmistolla ja oikeistolla).

Muiden ryhmien tavoin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että hyvä ratkaisu on saada aikaan tai vakiinnuttaa yhteistyö juhlistajan/mielipiteenjohtajan kanssa, joka on kampanjan kasvo ja jolla on asianmukaiset yhteydet. Huomiota kiinnitettiin kuitenkin siihen, että tällaisen henkilön hankkiminen voi olla myös jonkin verran vaarallista henkilön historian/kuvan, aiemman toiminnan, siihen liittyvien yhteyksien jne. vuoksi.

Toteutettavaan toimenpideryhmään kuului mahdollisten kumppanien luettelon laatiminen, josta käy ilmi jo toteutettujen ja toteutettujen aloitteiden menestystarina. Huomiota kiinnitettiin myös mahdollisuuteen käyttää EU:n kansallisia edustustoja ja tavoittaa paikallishallinnot suoraan suunnitellusta aloitteesta, mikä voi auttaa luomaan yhteyksiä ja edistämään aloitetta.

Työpajan toinen osa oli erittäin interaktiivinen ja osoitti, miten sitoutuneita kansalaisia voi saada. Se antoi myönteisen kuvan siitä, mitä eurooppalaisella kansalaisaloitteella voitaisiin saavuttaa.