Siirry pääsisältöön
EU:n kansalaisaloitefoorumi

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivä 2020 – Mikä on eurooppalaisen kansalaisaloitteen tulevaisuus?

Päivitetty: 18/03/2020

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivä 2020 – Mikä on eurooppalaisen kansalaisaloitteen tulevaisuus?

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen 9. päivä järjestettiin 25.helmikuuta 2020: Kansalaisaloitteiden järjestäjät, kansalaiset, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, tutkijat ja päättäjät kokoontuivat keskustelemaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen menneisyydestä ja tulevaisuudesta alle kaksi kuukautta uuden asetuksen voimaantulon jälkeen. Sen lisäksi, että välineen ansioista ja rajoituksista keskusteltiin perusteellisesti, osallistujat keskustelivat ja äänestivät myös useista suosituksista välineen parantamiseksi. Lue lisää!

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivä on vuotuinen kansalaisaloitteen järjestäjien, kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, tutkijoiden ja poliittisten päättäjien tapaamiset, joissa vaihdetaan, luodaan yhteyksiä ja luodaan yhteyksiä yhteistä etua koskevaan aiheeseen: eurooppalaisen kansalaisaloitteen tulevaisuus, joka on maailman ensimmäinen ja ainoa valtioiden rajat ylittävä osallistumisväline. Vuoden 2020 eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivän järjesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitea yhteistyössä Democracy Internationalin, European Citizen Action Servicen (ECAS), Euroopan alueiden komitean, eurooppalaisen kansalaisaloitteen kampanjan ja Bertelsmann Stiftungin kanssa. Tapahtuma järjestettiin alle kaksi kuukautta sen jälkeen, kun eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaa uutta asetusta alettiin soveltaa 1. tammikuuta 2020.

pNEL 1

Kuvahyvitys ”@EU2020 – lähde: ETSK”

Tapahtuman ensimmäisessä osassa osallistujat saivat oppia eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta tähän mennessä saamistaan kokemuksista. Lisäksi tavoitteena oli, että ihmiset voisivat keskustella toiveistaan ja odotuksistaan, jotka koskevat välineen tulevaisuutta uuden asetuksen puitteissa ja sen jälkeen. Suuri enemmistö osallistujista totesi alusta alkaen, että uusi asetus on parannus alkuperäiseen asetukseen verrattuna. Seuranneet puheet ja keskustelut osoittivat kuitenkin seuraavaa: eurooppalainen kansalaisaloite voi ja sen on toimittava paremmin.

Keskeinen keskustelunaihe oli ”menestys”: mikä tekee kansalaisaloitteesta onnistuneen? Pablo Sanchez, kaikkien aikojen ensimmäisen onnistuneen eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Vesi on perusoikeus” järjestäjä. ”Komissio ei saa määritellä menestystä – järjestäjien on määriteltävä se.” Eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”End The Cage Age” edustaja Olga Kikou totesi puheessaan, mitä hän pitää ”menestyksenä”: ”Jos olemme onnistuneet saamaan eläimet pois häkeistä, eurooppalainen kansalaisaloite olisi ollut kaikkien valtavien ponnistelujen arvoinen.” ”End The Cage Age” -kansalaisaloite on myös onnistunut täyttämään allekirjoituskynnyksen, mutta odottaa vielä tutkimusmenettelyä.

Onnistuneiden aloitteiden seurantaan liittyvän tyytymättömyyden jälkeen käytiin yleisempi keskustelu siitä, miten tämän välineen vaikutusta voitaisiin parantaa. Osa osallistujista katsoi, että keskeinen ongelma on se, että eurooppalaista kansalaisaloitetta käsitellään Euroopan komissiossa: ”Niin kauan kuin [eurooppalainen kansalaisaloite] pysyy komission käsissä, se ei valitettavasti tuota todellista menestystä.” Tämän muuttamiseksi tehtiin ehdotuksia Euroopan parlamentin osallistumisen lisäämiseksi: järjestetään täysistuntokeskusteluja ja äänestetään kaikista onnistuneista aloitteista. Lisäksi osallistujat ja puhujat katsoivat, että mahdollinen tuleva parlamentin aloiteoikeus olisi jaettava kansalaisten kanssa eurooppalaisen kansalaisaloitteen avulla. Euroopan parlamentin roolin lisäksi kiinnitettiin huomiota myös jäsenvaltioiden ja niiden parlamenttien rooliin. ECAS:n johtaja Assya Kavrakova kannusti kansallisia parlamentteja käymään keskusteluja käynnissä olevista aloitteista jo ennen kuin ne saavuttavat allekirjoituskynnyksen. Lopuksi European Programme Manager for Democracy International -ohjelmajohtaja Daniela Vancic perusteli eurooppalaisen kansalaisaloitteen muuttamista suoran demokratian välineeksi eikä osallistavaksi demokratiaksi. Hän katsoi, että tulevaisuudessa menestyneiden järjestäjien olisi voitava käynnistää toinen allekirjoitusten keruukierros, jos he eivät ole tyytyväisiä EU:n toimielinten omasta aloitteesta antamaan vastaukseen. Jos ne onnistuisivat myös tällä toisella allekirjoituskierroksella, olisi järjestettävä sitova EU:n laajuinen kansanäänestys. Danielan uudistusehdotusta kannatti yli 60 prosenttia eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän osallistujista, mutta se edellyttäisi perussopimuksen muuttamista, jotta se voitaisiin panna täytäntöön.

ECI

Kuvahyvitys ”@EU2020 – lähde: ETSK”

Toinen haaste, josta keskusteltiin, on välineen näkyvyyden puute. Eurooppalaista kansalaisaloitetta koskeva komission tiedotuskampanja oli tervetullut ja katsottiin tarpeelliseksi, mutta riittämätön: Eurooppalaisen kansalaisaloitteen kampanjan johtaja Carsten Berg totesi, että eurooppalainen kansalaisaloite tulee tunnetummaksi vasta sitten, kun on olemassa todellinen menestystarina – kun ihmiset huomaavat, miten väline voi vaikuttaa EU:n politiikkaan ja päätöksentekoon.

Aamuistunnossa otettiin esille monia muita kysymyksiä: eurooppalaisen kansalaisaloitteen tarjoama mahdollisuus ottaa nuoret mukaan poliittiseen prosessiin, erityisesti jos eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoittamisen vähimmäisikä lasketaan 16:een kaikissa EU-maissa; poliittisten kulttuurien ja kansallisten historiallisten perinteiden erot eri puolilla EU:ta, mikä selittää sen, miksi on helpompaa saada kansalaiset allekirjoittamaan eurooppalainen kansalaisaloite joissakin EU:n osissa eikä toisissa; ja mahdollisuus, jonka suunniteltu kaksivuotinen Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi tarjoaa kansalaisaloitteen julkisuudelle.

Vaikka monet keskustelut välineen haasteista eivät ole uusia, ainoa tapa, jolla eurooppalainen kansalaisaloite voi elpyä, on se, että ihmiset huolehtivat edelleen sen kohtalosta. Tämä eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivä oli osoitus siitä, että kansalaisaloitteesta huolehtivia ihmisiä on edelleen ja että se kasvaa edelleen.

Jos olet kiinnostunut lukemaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen vuoden 2020 teemapäivän suosituksia, jotka on laadittu puhujan panoksen perusteella ja joista osallistujat äänestivät, katso tästä!

maarten
Christian

Laatijat

Maarten de Groot

Maarten de Groot ja Christian Huesmann ovat Bertelsmann Stiftungin demokratian tulevaisuutta koskevan ohjelman hankejohtajia. Maarten oli eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän 2020 aamuistunnon vetäjä ja puhui kristittynä.

Ota yhteyttä EU:n kansalaisaloitefoorumiin!

Lisää kommentti

Jos haluat lisätä kommentteja, kirjaudu sisään tai rekisteröidy.
Vastuuvapauslauseke: EU:n kansalaisaloitefoorumissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät millään tapaa edusta Euroopan komission tai Euroopan unionin kantaa.