Assya Kavrakova ECASista eurooppalaisen kansalaisaloitteen tulevaisuudesta

Assya Kavrakova, ECAS:n johtaja: Eurooppalainen kansalaisaloite on ensimmäinen monikansallinen osallistavan demokratian mekanismi maailmassa

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen työryhmän haastattelussa eurooppalaisen kansalaistoimintapalvelun (ECAS) pääjohtaja Assya Kavrakova antaa meille tietoa välineestä ja ehdottaa suosituksia sen kehittämiseksi tehokkaaksi osallistavan demokratian välineeksi.

Keskeinen osa ECAS:n työtä on tukea demokraattista osallistumista ja yhteistyötä sen kanssa. Kuinka tehokas eurooppalainen kansalaisaloite on tämän osallistumisen helpottamisessa?

Eurooppalainen kansalaisaloite on ainutlaatuinen väline muutamista syistä. Se on ensimmäinen monikansallinen osallistavan demokratian mekanismi paitsi Euroopassa myös maailmanlaajuisesti.

Toiseksi ensimmäistä kertaa Euroopan unionin historiassa eurooppalaisilla kansalaisilla on eurooppalaisen kansalaisaloitteen ansiosta samat oikeudet kuin Euroopan parlamentilla ja neuvostolla eli pyytää komissiota antamaan lainsäädäntöä tietystä sen toimivaltaan kuuluvasta aiheesta.

Aloite ei kuitenkaan ole jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettu väline, ja se on ehkä aivan oikein – vain ne, jotka pystyvät mobilisoimaan kansalaisten tuen vähintään seitsemässä jäsenvaltiossa, voivat tutkia sen mahdollisuuksia laatia asialista Euroopan tasolla. Tällä vaatimuksella varmistetaan, että se edustaa todellisia eurooppalaisia etuja tai huolenaiheita.

Mitkä ovat olleet suurimmat esteet kansalaisten osallistumiselle eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen?

Lyhyesti sanottuna sen käyttö on osoittautunut vaikeaksi. Vaikka olemme yhtä mieltä siitä, että olisi oltava suojatoimia, joilla varmistetaan mahdollisimman vähäinen tasapuolinen edustus koko, liialliset hallinnolliset esteet – kuten liian suuri henkilötietojen kerääminen joissakin jäsenvaltioissa – ovat tehneet siitä tarkoitukseensa soveltumattoman. Tähän ovat lisänneet vaikeudet, jotka liittyvät sähköisten keruujärjestelmien sertifiointiin, kansalaistoimikunnan kunkin jäsenen henkilökohtaiseen vastuuseen jne. Järjestäjien on panostettava liikaa resursseihinsa – henkilö-, rahoitus-, aika- ja energiaresursseihin – prosessin päätteeksi saamiinsa resursseihin.

Miten eurooppalaisen kansalaisaloitteen tarkistuksessa käsitellään näitä kysymyksiä ja autetaan lisäämään sen tehokkuutta osallistavan demokratian välineenä?

Komission ehdottamat muutokset asetukseen edistäisivät varmasti aloitteen käyttäjäystävällisyyttä. Niiden tavoitteena on vähentää prosessin kustannuksia ja rasitteita, helpottaa kansalaisaloitteen käynnistämistä ja antaa järjestäjille mahdollisuus toteuttaa kampanjoita tehokkaasti ja vaikuttavasti. Mahdollisuus allekirjoittaa aloite 16-vuotiaana lisää kansalaisten osallistumista ja pyrkii rikastuttamaan eurooppalaista kansalaisaloiteyhteisöä.

Euroopan komissio on äskettäin perustanut eurooppalaisen kansalaisaloitefoorumin . Mitä vaikutuksia tällä odotetaan olevan?

Toivomme, että foorumista tulee todellinen yhteistyöfoorumi, joka on osa eurooppalaista julkista tilaa. Se tarjoaa kaikille kiinnostuneille Euroopan kansalaisille tilaisuuden keskustella, vaihtaa näkemyksiä ja olla yhteydessä toisiinsa. He saavat tietoa siitä, mitä eurooppalainen kansalaisaloite on ja miten se on kehittynyt sen käynnistämisen jälkeen.

Foorumi auttaa myös tulevia järjestäjiä saamaan palautetta aloitteita koskevista ideoistaan ja löytämään yhteistyökumppaneita ja kannattajia sekä oppimaan toistensa kokemuksista välineestä.

Lisäksi nykyiset ja tulevat järjestäjät saavat maksutta riippumatonta asiantuntijaneuvontaa aloitteidensa oikeudellisista, varainhankinnasta ja kampanjoinnista.

Jos foorumi, komission järjestäjille tarjoama online-keruujärjestelmä ja verkkosivusto yhdistetään tulevaisuudessa keskitettyyn palvelupisteeseen, voimme puhua todellisesta eurooppalaisesta kansalaisaloitteen ekosysteemistä.

Kansalaisten osallistuminen eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen riippuu suurelta osin aloitteen tunnettuudesta. Miten voidaan lisätä tietoisuutta aloitteesta kaikkialla?

Mielestäni tähän mennessä. Valitettavasti tämä tietoisuuden puute on lisännyt järjestäjien taakkaa – heidän on selitettävä paitsi syynsä myös eurooppalaisen kansalaisaloitteen sisältö. Tämä on hillinnyt monia heistä, minkä seurauksena he ovat luopuneet asiasta.

Kolmivuotinen tiedotuskampanja, jonka komissio järjestää jäsenvaltioissa, on erittäin tervetullut ja tarpeellinen. Se olisi kuitenkin yhdistettävä sekä EU:n johtavien virkamiesten että kansallisten poliitikkojen tietoiseen ponnistukseen selittää eurooppalaista kansalaisaloitetta ja viitata siihen aina kun se on mahdollista.

Mitä muita toimia suosittelette tietoisuuden lisäämisen lisäksi eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen osallistumisen lisäämiseksi ja sen tehokkuuden parantamiseksi?

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen toteuttamista olisi yksinkertaistettava ja yksinkertaistetaan asetuksen tarkistamisen myötä. EU:n päätöksentekijöiden toimia menestyksekkäissä aloitteissa olisi kuitenkin myös tehostettava. Komission lisäksi Euroopan parlamentilla voi varmasti olla merkittävämpi rooli aloitteiden käsittelyssä, ja neuvoston olisi perustettava eurooppalaista kansalaisaloitetta käsittelevä asiantuntijaryhmä, joka on samankaltainen kuin muilla aloilla, kuten vapaa liikkuvuus, muuttoliike jne. Useita aloitteita voitaisiin seurata kansallisella tasolla jäsenvaltioissa, joissa on riittävästi poliittista tahtoa, vaikka EU:n tasolla ei olisikaan lainsäädännöllisiä jatkotoimia.