Eurooppalaisen kansalaisaloitteen elvyttäminen – menestyksekkäiden aloitteiden seurannan parantaminen

Eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetunuuden asetuksen tultua voimaan 1. tammikuuta 2020 on ratkaisevan tärkeää, että EU:n toimielimet ja kansalliset toimielimet tekevät kaikkensa tämän EU:n osallistumisvälineen käynnistämiseksi uudelleen. Äskettäin julkaistussa asiakirjassa ”Six ideas for rejuvenating European Democracy” totesin, että kollegani ja minä kannatin sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien laajempaa osallistumista eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen, erityisesti menestyksekkäiden aloitteiden seurantaan. Artikkeli on kokonaisuudessaan täällä.

Tällä hetkellä onnistuneiden aloitteiden seuranta sisältää pääasiassa kaksi tapahtumaa: komissio kutsuu järjestäjät yksityiseen kokoukseen keskustelemaan aloitteesta ja sen tavoitteista, ja Euroopan parlamentti järjestää julkisen kuulemisen, jonka avulla järjestäjät voivat esitellä aloitteensa julkisesti ja käydä keskustelua EU:n poliittisten päättäjien kanssa.

Uudella asetuksella pidennetään määräaikaa, jonka kuluessa komission on tarkasteltava kansalaisaloitteita, joilla on onnistuttu keräämään tarvittavat allekirjoitukset, nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Tämä lisää huomattavasti kuulemis-, keskustelu- ja valistusmahdollisuuksia ennen kuin komissio antaa loppusanan siitä, vastaako se kansalaisten vaatimuksia vai ei.

Vaikka tällä pidennetyllä tarkastelujaksolla voidaan saada aloitteiden järjestäjät ja kannattajat tuntemaan, että heitä kuullaan ja suhtautuvat niihin vakavasti – mikä on edellytys onnistuneelle osallistumisvälineelle –, on suuri kysymys siitä, hyödynnetäänkö tätä tilaisuutta. Tämä on kaikkien asiaan liittyvien EU:n ja kansallisten toimielinten yhteinen tehtävä.

Euroopan komissio voi hyödyntää kuuden kuukauden tarkasteluaikaa asianmukaisesti järjestämällä sekä kohdennettuja että julkisia kuulemisia aloitteen aiheesta. Lisäksi se voisi helpottaa sattumanvaraisesti valituista EU:n kansalaisista koostuvan paneelin järjestämistä, jotta voidaan tarkastella aloitteiden tavoitteita ja antaa komissiolle suosituksia jatkotoimista. Näin komissio voi selvittää, kannattaako aloitteen tavoitteita laajemmin yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Euroopan parlamentin rooli jatkotoimissa on yhtä tärkeä. Julkisen kuulemisen lisäksi parlamentti on äskettäin muuttanut työjärjestystään varmistaakseen, että tulevista menestyksekkäistä aloitteista keskustellaan täysistunnossa. Tämä on erittäin tervetullut askel, mutta olisi tärkeää, että jokainen tällainen keskustelu saatetaan päätökseen täysistunnossa annettavalla päätöslauselmalla. Näin kansalaiset voivat tietää tarkasti, missä heidän vaaleilla valitut edustajansa ovat aloitteen aiheessa, ja se voi auttaa vaikuttamaan komission päätökseen.

Meidän on myös saatava jäsenvaltiot sitoutumaan voimakkaammin. Euroopan parlamentin lisäksi olisi erittäin hyödyllistä, jos kansalliset parlamentit keskustelevat ja äänestäisivät onnistuneista aloitteista myös omissa kamareissaan. Sen lisäksi, että tämä edistäisi aloitetta koskevaa rajat ylittävää keskustelua, se myös painostaisi jäsenvaltioiden hallituksia – jotka ovat edustettuina EU:n toisessa lainsäätäjässä eli neuvostossa – kantamaan vastuunsa sen varmistamisesta, että menestyksekkäät aloitteet saavat ansaitsemansa poliittisen pohdinnan.