Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät! Maatalous mehiläisille suotuisaksi terveen ympäristön puolesta

”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät! Maatalous mehiläisille suotuisaksi terveen ympäristön puolesta” ‑kansalaisaloitteelle onnistuttiin keräämään 1,05 miljoonaa hyväksyttyä tuenilmausta. Vaadittu tuenilmausten vähimmäismäärä saavutettiin 11 EU-maassa. Aloite rekisteröitiin 30.9.2019. Samana päivänä alkoi myös sen allekirjoitusten keruuaika. Aloitteessa komissiota pyydettiin ehdottamaan säädöksiä, joilla luovutaan synteettisistä torjunta-aineista vuoteen 2035 mennessä, palautetaan biologinen monimuotoisuus ja tuetaan viljelijöitä siirtymävaiheen aikana. Koska tuenilmausten kerääminen ajoittui covid-19-pandemian aikaan, keruuaikaa pidennettiin vuodella 30.9.2021 saakka [asetuksen (EU) 2020/1042, päätöksen C(2020) 9226 ja päätöksen C(2021) 1121 mukaisesti].

Aloitteen tavoitteet ovat seuraavat:

• vähennetään synteettisten torjunta-aineiden käyttöä EU:n maataloudessa 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä siten, että aloitetaan vaarallisimmista aineista ja edetään, kunnes synteettisistä torjunta-aineista luovutaan täysin
• palautetaan maatalousalueille luonnontilaiset ekosysteemit, jotta maataloudella voidaan edistää luonnon monimuotoisuuden elpymistä 
• uudistetaan maataloutta asettamalla etusijalle pienimuotoinen, monipuolinen ja kestävä maatalous, tuetaan maatalouden ekologisten ja luonnonmukaisten käytäntöjen nopeaa yleistymistä ja mahdollistetaan itsenäinen viljelijälähtöinen torjunta-aineita ja muuntogeenivapaata maataloutta koskeva koulutus ja tutkimus. 

Allekirjoitusten keruuvaiheen päätyttyä aloitteen tuenilmaukset tarkastutettiin viranomaisilla. Tämän jälkeen aloite toimitettiin virallisesti Euroopan komissiolle 7.10.2022 (lehdistötiedote), ja komissio julkaisi 5.4.2023 tiedonannon, jossa vastattiin tähän aloitteeseen.

Euroopan laajuinen kansalaisjärjestöjen verkosto

Yhteistyö kansalaisjärjestöjen verkoston kanssa (yli 200 kansalaisjärjestöä eri puolilla Eurooppaa) sekä kampanjan loppusuoralla sellaisten uusien kumppaneiden rekrytointi, joilla on kyky saada ihmiset liikkeelle.

Kumppaneiden pitkäjänteinen työ

Järjestäjäryhmän jäsenet, jotka ulkoisista vaikeuksista huolimatta jatkoivat työtään väsymättä koko kaksivuotisjakson ajan ja innostivat muita jokaisessa kokouksessa.

Säännölliset järjestäjien kokoukset

Viikoittaiset videokokoukset kaikkien järjestäjien kesken koko kahden vuoden ajan (lisäaika johtui pandemiasta).

Aloitteen valmistelu

”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät!” -aloitteen järjestäjillä oli merkittävää kokemusta eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemisestä, sillä jotkut heistä olivat olleet mukana toteuttamassa myös aikaisempaa ”Kielletään glyfosaatti” -kansalaisaloitetta, jolle kerättiin 1 070 865 allekirjoitusta. Aikaisemmasta kokemuksesta oli hyötyä järjestäjille uuden aloitteen valmistelussa ja toteuttamisessa.

Kumppaniverkoston luominen oli aloitteen onnistumisen kannalta tärkeää. Järjestäjien tukiverkostoon kuului aluksi kymmenen kansalaisjärjestöä eri maista. Kullekin järjestölle annettiin tehtäväksi löytää lisää järjestöjä tukemaan aloitetta. Lopulta aloitteen taustaverkostoon kuului koko EU:n alueella vaihtelevassa määrin yli 200 ympäristöalan kansalaisjärjestöä, maanviljelijöiden ja mehiläishoitajien järjestöä, hyväntekeväisyyssäätiötä ja tieteellistä laitosta. Järjestöjen aktiivisen tuen varmistaminen oli kuitenkin haastavaa. Järjestäjät ratkaisivat tämän kutsumalla aloitetta tukevat järjestöt mukaan säännöllisiin verkkokokouksiin, joissa suunniteltiin kampanjointia. ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät!” -aloitteen tukijoihin kuuluivat muun muassa Bee Life, Générations Futures, Global 2000, Umweltinstitut München, Pesticide Action Network – PAN Europe sekä Romapis. 

Verkkonäkyvyyden varmistaminen oli myös keskeinen osa aloitteen viestintästrategiaa. Järjestäjät perustivat monikielisen verkkosivuston, jossa oli saatavilla ladattavaa tukiaineistoa, kuten tulostettavia allekirjoituslomakkeita, kirjeitä, lehtisiä, julisteita, tarroja ja videoita. Verkkosivuston perustaminen ja aineiston luominen – käännöksineen – oli hidasta, minkä takia järjestäjät siirsivät virallista keruuajan alkamispäivää noin kuudella viikolla. Järjestäjät saivat verkkonäkyvyyttä myös sosiaalisen median avulla: Twitter (1 799 seuraajaa), Instagram (2 746 seuraajaa) ja Facebook (3 000 seuraajaa).

Varainhankinta ja resurssit

”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät!” -aloitteen järjestäjät keräsivät yhteensä 282 858 euron arvosta tukea ja varoja. 

Rahoituslähteet (€)

 Huom. Lisätietoa ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät!” ‑aloitteen kampanjan tuesta ja rahoituksesta on saatavilla kansalaisaloiterekisterisivuston aloitekohtaisella sivulla. Komissiolle täytyy ilmoittaa vain tuesta, jonka arvo on yli 500 euroa sponsoria kohti.

Kampanjastrategia ja tuenilmausten keruusuunnitelma

Järjestäjät olivat alun perin suunnitelleet allekirjoitusten keräämiseen ruohonjuuritason katukampanjaa. Suorien kontaktien avulla he halusivat hankkia uusia tukijoita liikkeelleen ja kipeästi kaivatulle yhteiskunnalliselle muutokselle. Strategiaa oli kuitenkin muutettava pandemian vuoksi. 

Kampanjassa päätettiin alusta alkaen kerätä allekirjoituksia kaikista EU-maista sen sijaan, että keskityttäisiin vain muutamiin. Pandemian aiheuttamien vaikeuksien vuoksi järjestäjien täytyi kuitenkin harkita strategiaansa uudelleen. He onnistuivat keräämään allekirjoituksia maista, joissa he tai heidän verkostokumppaninsa olivat näkyvästi esillä. Välineen monikansallisen luonteen vuoksi aktiivinen läsnäolo monissa maissa oli olennaisen tärkeää, ja verkostokumppaneilla ja vapaaehtoisilla oli kampanjassa suuri rooli. 

Vaikka järjestäjät olivat alun perin halunneet luoda ennen kaikkea ruohonjuuritason kampanjan ja puhua suoraan ihmisten kanssa, pandemian vuoksi suurin osa allekirjoituksista oli kuitenkin kerättävä verkossa eikä paperilomakkeilla. ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät!” -aloitteessa tuenilmaukset kerättiin järjestäjien omalla verkkojärjestelmällä. Pandemian ja siihen liittyvien konkreettisten pelkojen myötä monien ihmisten huoli luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston suojelusta jäi taka-alalle. Järjestäjät eivät aluksi keksineet toimivaa strategiaa tästä haasteesta selviytymiseen, mikä vaikeutti ja hidasti allekirjoitusten keräämistä. Allekirjoitusten keruuajan pidentämisen ansiosta ja kumppaniverkoston avulla järjestäjät kuitenkin onnistuivat voittamaan vaikeudet.

Tuenilmausten keruu ja tarkastus

Pidennetyn keruuajan kuluessa aloitteelle kerättiin yhteensä 1,18 miljoonaa allekirjoitusta 27:ssä EU:n jäsenmaassa, ja kansalliset viranomaiset katsoivat 89 prosenttia allekirjoituksista päteviksi. Järjestäjät toimittivat 7.10.2022 Euroopan komissiolle todistukset 1 054 973 tarkastetun tuenilmauksen keräämisestä. Tämän jälkeen alkoi kuuden kuukauden käsittelyjakso komissiossa. 

Kampanjan ja kansalaisten mielenkiinnon vireillä pitäminen oli erittäin tärkeää komission käsittelyn aikana. Järjestäjät kirjoittivat useita avoimia kirjeitä EU-maiden viranomaisille ja Euroopan parlamentin jäsenille ja järjestivät heidän kanssaan henkilökohtaisia tapaamisia. Järjestäjät myös organisoivat luomualan kattojärjestön IFOAM Organics Europen kanssa lehdistötilaisuuden, jossa keskusteltiin kansalaisaloitteeseen sisältyvistä ehdotuksista ja torjunta-aineiden käytön vähenemisestä. Kampanjan järjestäjät haluavat ehdottomasti jatkaa tällaisia toimia myös tulevaisuudessa, jotta toimintatavat muuttuisivat ja torjunta-aineiden käyttö edelleen vähenisi EU:ssa. 

”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät!” -aloitteelle kerättyjen tuenilmausten määrä maittain

Oheiseen karttaan on merkitty vihreällä merkillä EU-maat, joissa saavutettiin vaadittu vähimmäismäärä tuenilmauksia. Vaadittu vähimmäismäärä saavutettiin 11 maassa. Kattavat tiedot ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät!” ‑aloitteelle kerätyistä tuenilmauksista ovat saatavilla kansalaisaloiterekisterisivuston aloitekohtaisen sivun taulukossa.

Aloitteen toimittaminen komissiolle ja tapaamiset komission kanssa

Toimitettuaan aloitteen komissiolle 7.10.2022 järjestäjät tapasivat 25.11.2022 arvoista ja avoimuudesta vastaavan Euroopan komission varapuheenjohtajan Věra Jourován ja komissaari Stella Kyriakidesin, joka vastaa komissiossa terveys- ja elintarviketurvallisuusasioista (lehdistötiedote). Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa kansalaisaloitteesta 15.12.2022 (ETSK:n lausunto).

Julkinen kuuleminen Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentti järjesti 24.1.2023 ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät” ‑kansalaisaloitteesta julkisen kuulemistilaisuuden (lehdistötiedote), Tilaisuudessa aloitteen järjestäjät esittelivät aloitteensa tavoitteita ja keskustelivat Euroopan parlamentin jäsenten kanssa (Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuden pääkohdat). Komissio julkaisi 24.1.2023 eli samana päivänä, jolloin kuulemistilaisuus pidettiin, ehdotuksen pölyttäjien olosuhteiden parantamisesta. Sen tavoitteena on pysäyttää luonnonvaraisten pölyttäjähyönteisten hälyttävä väheneminen tarkistamalla vuonna 2018 annettua pölyttäjiä koskevaa EU:n aloitetta (lehdistötiedote). Euroopan parlamentti käsitteli kansalaisaloitetta ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät!” täysistunnossaan 16.3.2023 (tallenne täysistunnosta).

Euroopan komission virallinen vastaus

Euroopan komissio vastasi ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät” -kansalaisaloitteeseen 5.4.2023 antamassaan tiedonannossa. Komissio suhtautui aloitteeseen myönteisesti ja korosti sen tärkeyttä. Ilmastonmuutos, saastuminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen liittyvät tiiviisti yhteen ja aiheuttavat yhä suurempia haasteita maataloudelle ja elintarviketurvalle Euroopassa. Tiedonannossa arvioitiin kutakin aloitteen ehdotusta erikseen (lehdistötiedote). Komissio pyrki ensisijaisesti siihen, että torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva asetusehdotus ja luonnon ennallistamista koskeva asetusehdotus, jotka olivat tuolloin parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltävinä, hyväksytään ja pannaan täytäntöön, ja että yhteinen maatalouspolitiikka pannaan asianmukaisesti täytäntöön.

Aloitteen järjestäjät toivoivat komission tavoin, että Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsevät nopeasti ja tavoitetasoista tinkimättä yhteisymmärrykseen komission säädösehdotuksista, joissa kansalaisten toivomat muutokset kirjataan lainsäädäntöön. Lisäksi järjestäjät kannustivat aiheesta kiinnostuneita kansalaisia ja tutkijoita osallistumaan tämän asian ajamiseen, kunnes tavoitteet on saavutettu – ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät!” -kansalaisaloitekampanja ei heidän mukaansa ollut läheskään lopussa (lehdistötiedote) EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius ja komission pääosastojen edustajat esittivät komission vastauksen järjestäjille 25.4.2023 pidetyssä kokouksessa. 

Älkää luovuttako! 

Valmistautukaa siihen, että aloitteen järjestäminen ja toteuttaminen saattaa olla pitkä ja kivikkoinen tie. 

Valmistautukaa huolellisesti.

Perusteellinen valmistelu on olennaisen tärkeää onnistumisen kannalta.

Kuunnelkaa muiden kokemuksia

Ottakaa yhteyttä kokeneisiin aloitteiden järjestäjiin ja sidosryhmiin, jotka ovat työskennelleet eurooppalaisen kansalaisaloitteen parissa. Heidän vinkkinsä voivat olla korvaamattomia.

Kysykää tarvittaessa neuvoa asiantuntijoilta.

Lue lisää ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät!” ‑aloitteesta kansalaisaloiterekisterin aloitekohtaiselta sivulta.

Lisää vinkkejä ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät!” ‑aloitteen järjestäjiltä