Osallistava demokratia kansalaislähtöisessä Euroopassa: haasteet ja näkymät

European Citizens’Initiative Teamosallistui 9.–10. elokuuta 2019 Arvamus-festivaaliin Paidessa Virossa tavatakseen kansalaisia, jotka ovat innostuneita EU:n politiikoista, ja innokkaasti oppimaan lisää eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Vierailijat osallistuivat paneelikeskusteluun osallistuvasta demokratiasta ja useisiin muihin toimiin, joilla pyrittiin lisäämään heidän tietämystään välineestä.

Eurooppalainen kansalaisaloite: Osallistava demokratia kansalaislähtöisessä Euroopassa”

Otsikolla ”Eurooppalainen kansalaisaloite”: Osallistava demokratia kansalaislähtöisessä Euroopassa”, eurooppalaiset ja kansalliset asiantuntijat osallistuvassa demokratiassa keskustelivat eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta kansalaisten osallistumisen välineenä; sen yhtäläisyydet ja erot Viron kansalaisaloitteen kanssa sekä osallistavan demokratian haasteet, ratkaisut ja parhaat käytännöt Euroopassa.

Keskustelu, jota johti Open Estonia -säätiön pääjohtaja Mall Hellam,

kerätty; György Schöpflin, Euroopan parlamentin entinen jäsen ja eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan asetuksen esittelijä; Pascal Herry, eurooppalaisen kansalaisaloitteen ryhmänjohtaja Euroopan komissiossa Pirkko Valge, Good Deed Foundation -säätiön pääjohtaja; Unkarin Helsingin komitean yhteispuheenjohtaja Marta Pardavi; Martin A. Noorkõiv, Domus Dorpatensis -säätiön pääjohtaja, hyvän kansalaisen hallituksen puheenjohtaja ja Viron voittoa tavoittelemattomien järjestöjen verkoston neuvoston jäsen.

Mitä tarkoittaa EU:n kansalaisuus ja miten EU:n toimielimet lähentyvät heitä?

EU:n kansalaisen aseman merkitys on ensisijainen tekijä pyrittäessä ymmärtämään, mitä osallistava demokratia on.  Kansalaisten käsite on keskeinen Euroopan unionia koskevan ajatuksen kannalta. jokainen jäsenvaltion kansalainen on EU:n kansalainen. EU:n toimielimet pyrkivät kaikin tavoin lähentämään kansalaisia ja antamaan heille mahdollisuuden olla aktiivisia toimijoita EU:n poliittisessa järjestelmässä. Tämä koskee myös eurooppalaisen kansalaisaloitteen toimintaa. Euroopan komissio esimerkiksi johti välineen uudistamista, jotta siitä tulisi käyttäjäystävällisempi. Sitä sovelletaan tammikuusta 2020 alkaen. Uudistukseen sisältyy myös se, että Euroopan parlamentti takaa laajemman keskustelun jokaisesta onnistuneesta aloitteesta.

Osallistava demokratia Virossa ja: piirteet ja haasteet

Pirkko Valge ja Viron voittoa tavoittelemattomien järjestöjen verkoston puheenjohtaja Martin A. Noorkõiv korostivat, että EU-mailla on suuria historiallisia eroja ihmisoikeuksien ja demokratian suhteen. Virolla on viimeaikainen kansalaisaktivismin historia, ja kansalaisyhteiskunta alkaa vähitellen ryhtyä toimiin. Viron kansalaiset osallistuvat erityisesti lasten ja eläinten suojeluun sekä koulutukseen ja ympäristöön.

Unkarin Helsingin komitean toinen puheenjohtaja Marta Pardavi korosti, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen laajan kampanjan toteuttaminen on haasteellista, sillä se edellyttää suuren määrän ihmisiä ja allekirjoittajia. Verkkokampanjan järjestäminen sosiaalisessa mediassa aiheuttaa myös joitakin käytännön ja oikeudellisia esteitä. Tässä suhteessa merkittävä ongelma on se, että Facebook on ottanut käyttöön erittäin tiukat säännöt poliittisten kampanjoiden edistämisestä, mikä voi vaikuttaa mahdollisuuteen edistää aloitetta verkossa.

Hän vertasi myös Viron tilannetta Unkarin tilanteeseen. Hän selitti, että vaikka Virolla ja Unkarilla on samankaltaisia osallistavan demokratian välineitä, kuten kansanäänestykset, allekirjoituskokoelmat, verkkoaktivismivälineet, joukkorahoituskampanjat ja aktivismi Unkarissa, on useita esteitä. Pardavi mainitsi esimerkkinä ”erityisen maahanmuuttoveron”. Tämän säännön mukaan jokaisen, joka haluaa keskustella tai keskustella julkisesti maahanmuutosta, on maksettava vero, koska toimintaa pidetään maahanmuuton edistämisenä.

Lopuksi keskustelu päättyi kysymykseen: ”Miten voimme lisätä kansalaisten osallistumista demokraattiseen prosessiin?” Ehdotettu vastaus oli, että kansalaisten on tunnettava poliitiikaksi, että heidän on tunnettava, että heidän on tunnettava politiikastaan, vaan hyvä asia osallistua siihen ja että mobilisointi ei ole koskaan hyödytöntä niin kauan kuin toimielimet sitoutuvat käymään rakentavaa vuoropuhelua kansalaisten huolenaiheista.