Päivitetty: 28/07/2023
Euroopan osaamisen teemavuonna eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivä, jota perinteisesti isännöi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), tarjosi käytännön vinkkejä ja neuvoja onnistuneen eurooppalaisen kansalaisaloitteen käynnistämisen ja toteuttamisen keskeisistä osa-alueista sadoille osallistujille, jotka asuvat Brysselissä ja verkossa kaikkialla EU:ssa. Kansalaisaloitteen järjestäjien ja asiantuntijoiden kanssa järjestetyissä työpajoissa keskityttiin käsittelemään oikeudellisia haasteita, jotka liittyvät toimintapoliittisen idean muuttamiseen eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaksi ehdotukseksi, vaikuttajien ja ulkopuolisten mielipidevaikuttajien avulla kampanjan näkyvyyden lisäämiseen, vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaalien avulla yleisön huomion kiinnittämiseksi käynnissä oleviin ja uusiin aloitteisiin ja tarjoamaan nuorille taitoja ja oppimateriaaleja, joita tarvitaan osallistavan demokratian välineiden, kuten eurooppalaisen kansalaisaloitteen, käyttämiseksi menestyksekkäästi.
- Katso vuoden 2023 eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän istunnot ja työpajat täältä
- Saat apua aloiteideasi toteuttamisessa
- Lue, miten aloite laaditaan ja toimitetaan
- Vinkkejä kampanjointiin
Vuonna 2023 Euroopan komissio rekisteröi sadannen eurooppalaisen kansalaisaloitteen ja vastasi seitsemänteen onnistuneeseen kansalaisaloitteeseen. Rekisteröityjen aloitteiden merkittävä määrä ja komission tarkasteltavaksi esitettyjen aloitteiden määrän nopea kasvu (4 lokakuun 2022 jälkeen) antoivat eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän avajaisille puhujille tilaisuuden pohtia kansalaisten aktiivisen osallistumisen ja osallistavan demokratian merkitystä EU:ssa.
Arvoihin ja avoimuuteen liittyvää komission työtä johtava Euroopan komission varapuheenjohtaja Věra Jourová avasi eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän vahvistamalla, että komissio on sitoutunut parantamaan edelleen eurooppalaisen kansalaisaloitteen sääntöjen täytäntöönpanoa, ja pyysi osallistumaan tulevaan täytäntöönpanokertomukseen. ja korosti, että komissio varmistaa, että kansalaisaloitteen järjestäjillä on komission edustaja aktiivisia kuulemisia varten koko tutkintaprosessin ajan.
”Olen sitä mieltä, että prosessi voi onnistua, kun järjestäjien ja komission välinen vuorovaikutus on tiivistä ja hyödyllistä.”
Euroopan komission varapuheenjohtaja Vera Jourova ©EU 2023 – lähde: ETSK
”Aktiiviset kansalaiset ovat demokraattisen järjestelmämme pääpilareita. EN ole samaa mieltä niiden kanssa, joiden mielestä kansalaisten pitäisi olla aktiivisia vain kerran neljässä vuodessa, jotta he voisivat äänestää. Uskon, että kansalaiset ovat pysyvästi sitoutuneita ja aktiivisia kansalaisia, joilla on suuri arvo ja aarre, joka meillä on EU:n jäsenvaltioissa.”
Avajaisissa puhunut ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke huomautti, että komitea jatkaa rooliaan osallistavan demokratian edistäjänä ja takaajana. Puheenjohtaja Röpke ilmaisi myös olevansa sitoutunut edistämään eurooppalaisen kansalaisaloitteen näkyvyyttä ja roolia osallistavana välineenä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja Oliver Röpke ©EU 2023 – lähde: ETSK
”Osallistuva demokratia ei ainoastaan täydennä edustuksellista demokratiaa, vaan se on sen olennainen osa.”
Rudiger Boogert, Euroopan komission pääsihteeristö ©EU 2023 – lähde: ETSK
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän avajaisissa Euroopan komission pääsihteeristön poliittisten painopisteiden ja työohjelman yksikönpäällikkö korosti eurooppalaisen kansalaisaloitteen sääntöjen vuonna 2020 tapahtuneen uudistuksen jälkeisiä myönteisiä suuntauksia. Hän totesi, että niistä 31 aloitteesta, jotka ovat pyytäneet aloittamaan allekirjoitusten keruun uusien sääntöjen nojalla, vain yksi hylättiin, koska se pyysi perussopimusten muuttamista, mikä ei kuulu komission toimivaltaan. ”Yksi kolmesta eli yli 95 prosentin onnistumisaste”, Boogert totesi.
”Sitän niille, jotka haluavat tehdä eurooppalaisen kansalaisaloitteen: huomaa ensinnäkin, että voit toteuttaa onnistuneen kampanjan.”
Hän huomautti edelleen, että vuodesta 2020 lähtien viisi muuta aloitetta on päässyt päätökseen ja kerännyt menestyksekkäästi yli miljoona allekirjoitusta; ja että kuudennen aloitteen odotetaan liittyvän piakkoin menestyksekkääseen ryhmään.
Boogert lainasi kansalaisaloitteen parissa tehtyjen kyselytutkimusten tuloksia, jotka osoittivat, että kolme neljästä kansalaisaloitteen järjestäjästä katsoo, että uudet säännöt ovat ”pääasiassa” tai ”erittäin tehokkaita” ja helppokäyttöisiä. Lisäksi erittäin suuressa enemmistössä (93 prosenttia) keskitetyn keruujärjestelmän käyttäjistä sanoo, että järjestelmä on helppokäyttöinen tai erittäin helppokäyttöinen.
Rudiger Boogert korosti myös, että järjestäjien on valmistauduttava hyvin ja käytettävä kaikkia olemassa olevia tukivälineitä, jotka voisivat auttaa niitä käynnistämään ja toteuttamaan onnistuneen eurooppalaisen kansalaisaloitteen.
”Suotaisin erityisesti käyttämään kansalaisaloitefoorumin apua. Se on monikielinen verkkosivusto, joka saa erittäin myönteistä palautetta sen käyttöönoton jälkeen ja jota ylläpitää Euroopan kansalaisten toimintapalvelu.”
Boogert käsitteli myös kysymystä lisähyödyistä, joita eurooppalaisen kansalaisaloitteen toteuttaminen tuo jopa niille järjestäjille, jotka eivät onnistu saavuttamaan miljoonan allekirjoituksen kynnysarvoa.
”Mitä tapahtuu, älä pidä lannistaa, vaan mieti myös, mitä kampanjavuosi on tuonut sinulle.”
Hän huomautti, että järjestäjät pitävät eurooppalaisen kansalaisaloitteen toteuttamisen tuloksena syntyvää henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä suurena plus -aloitteena, samoin kuin samanmielisten kumppanien verkoston luomista, joka voi johtaa pidemmän aikavälin yhteistyöhön. Sekä tietoisuus ja julkinen keskustelu, jota eurooppalaisen kansalaisaloitteen aihe aiheuttaa alueellisella, paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla ja siten sen vaikutuksista.
Assya Kavrakova, Euroopan kansalaisten toimintapalvelun johtaja © EU 2023 – lähde: ETSK
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän avajaisissa ECAS:n johtaja Assya Kavrakova tarkasteli sataa rekisteröityä aloitetta ja totesi, että 60 prosenttia niistä kuuluu kolmeen pääaiheeseen:
- ympäristö ja ilmasto,
- sosiaaliset ja työhön liittyvät oikeudet – sosiaaliturva, oikeus terveydenhuoltoon ja kuluttajien oikeudet;
- demokratia, oikeus ja perusoikeudet.
”Nyt kun kansalaispaneelit ovat jo Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin jälkeen säännöllinen väline, voi olla järkevää, että komissio järjestää paneeleja näillä kolmella alalla ja kuunnella kansalaisia ja ymmärtää paremmin, mitä kansalaiset tarvitsevat ja haluavat.”
Assya Kavrakova huomautti myös, että kansalaiset käynnistävät usein aloitteita aloilla, joilla EU:n lainsäädäntöä on jo olemassa. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että näiden sääntöjen täytäntöönpano ei ole nähtävissä kansallisella tasolla tai että unionin sääntöjä ei panna täytäntöön.
”Perussopimusten valvojana komission olisi tarkasteltava näitä kolmea tärkeintä alaa, tehtävä seulonta ja nähtävä, miten täytäntöönpano etenee.”
Assya Kavrakova käsitteli myös nuorten osallistamista ja pani merkille sen ensisijaisen merkityksen.
”Arvion mukaan ensi vuonna pidettävissä EU-vaaleissa on 270000 uutta yli 16-vuotiasta nuorta, jotka äänestävät. Nuoret voivat myös tehdä ja allekirjoittaa eurooppalaisia kansalaisaloitteita. Heidän on tiedettävä, miten.”
Lue lisää eurooppalaisista nuorista ja eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta:
Uusi kirja oppilaille eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta
Eurooppalaista kansalaisaloitetta koskeva opetuspaketti toisen asteen oppilaitoksille
Verkkoseminaari aiheesta ”Eurooppalainen kansalaisaloite”
Lisää kommentti
Jos haluat lisätä kommentteja, kirjaudu sisään tai rekisteröidy.