Datavetoisia näkemyksiä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta 12 vuoden ajalta: Mitä vuoden 2024 kansalaisaloiteinfografiikka kertoo meille

Hiljattain julkaistussa vuoden 2024 eurooppalaisen kansalaisaloitteen infografiikassa esitetään kattava tilastollinen yleiskatsaus ja keskeisiä näkemyksiä vuodesta 2012 lähtien rekisteröidyistä eurooppalaisista kansalaisaloitteista, mukaan lukien niiden järjestäjien ja kannattajien demografiset tiedot. Tämä kansalaisaloitefoorumin työryhmän vuosittain laatima infografiikka on arvokas tietolähde, jonka avulla voidaan ymmärtää eurooppalaisten kansalaisaloitteiden suuntauksia. Se tarjoaa dataan perustuvia näkemyksiä, joita voidaan hyödyntää tulevien eurooppalaisten kansalaisaloitteiden menestysstrategioissa.

Onnistuneet kansalaisaloitteet keräsivät lähes 13 miljoonaa allekirjoitusta

On selvää, että kansalaisten kollektiivinen toiminta on tärkeämpää kuin koskaan, sillä vuonna 2024 se oli kymmenen onnistunutta eurooppalaista kansalaisaloitetta – yksi enemmän kuin viime vuonna. Näillä kymmenellä onnistuneella aloitteella kerätyt allekirjoitustiedot paljastavat merkittäviä malleja jakautumisessa ja sitoutumisessa eri jäsenvaltioissa.

Onnistuneista aloitteista "One of Us" keräsi eniten varmennettuja allekirjoituksia, yhteensä 1 695 328, ja sen jälkeen "Right2Water" 1 673 181 allekirjoituksella. Viimeisin onnistunut aloite ”Fur Free Europe” on kolmannella sijalla, ja sillä on 1 502 319 allekirjoitusta. Tämä on osoitus kansalaisten merkittävästä tuesta erilaisille syille, jotka ulottuvat elämän puolestapuhumisesta ympäristö- ja eläinoikeuksiin.

Kuva 1. Kymmenen hyväksytyn eurooppalaisen kansalaisaloitteen keräämien todennettujen allekirjoitusten kokonaismäärä (2012–2024)

Eniten allekirjoituksia tuli Saksasta ja eniten Maltalta henkeä kohti.

Saksa ilmoitti eniten allekirjoituksia, yli 4,47 miljoonaa allekirjoitusta, mikä on selvästi enemmän kuin missään muussa maassa. Italia sai yli 1,9 miljoonaa allekirjoitusta ja Ranska lähes 1,1 miljoonaa allekirjoitusta. Tämä korkea sitoutuminen Saksassa, Italiassa ja Ranskassa osoittaa, että nämä maat ovat strategisia paikkoja laajamittaisille kampanjoille niiden suuren väestön ja vahvan kansalaisvaikuttamisen vuoksi. Esimerkiksi ”Stop Glyphosate” ja ”Right2Water” -aloitteet hyötyivät laajoista verkostoista näissä maissa, joissa hyödynnettiin olemassa olevia yleisen tietoisuuden ja edunvalvonnan rakenteita niiden kattavuuden maksimoimiseksi.

Sitä vastoin pienemmissä valtioissa, kuten Kyproksessa ja Virossa, allekirjoituksia on paljon vähemmän, 14 462 ja 22 368, mikä on odotettavissa, kun otetaan huomioon niiden pienemmät väestömäärät. Tarkasteltaessa allekirjoituksia suhteessa jäsenvaltioiden väestöön Malta erottuu kuitenkin joukosta siten, että siihen osallistuu 8,9 prosenttia sen väestöstä, mikä on korkein sitoumus henkeä kohti kaikissa jäsenvaltioissa. ”Yksi meistä” -aloite onnistui erityisen hyvin Maltassa, sillä se keräsi 23 017 allekirjoitusta, mikä on lähes 48 prosenttia kaikista Maltan onnistuneissa aloitteissa kerätyistä allekirjoituksista. Unkari on tämän jälkeen sitoutunut 7,2 prosenttiin henkeä kohti, mikä johtuu merkittävästi Minority SafePack -aloitteesta, joka keräsi 527 686 allekirjoitusta eli noin 76 prosenttia kaikista Unkarin onnistuneista aloitteista. Nämä luvut viittaavat siihen, että pienemmät maat voivat väestömäärästään huolimatta saavuttaa korkean sitoutumisen tason tehokkaan mobilisoinnin ja kohdennetun kampanjoinnin avulla.

Sitä vastoin Irlannin kaltaiset maat, joissa allekirjoitusten absoluuttinen määrä on alhainen ja osallistumisaste henkeä kohti alhainen, voivat olla merkki järjestäjien kohtaamista haasteista. Tähän voi sisältyä tietoisuuden puute eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta tai riittämätön kohdennettu kampanjointi. Näiden perimmäisten syiden ymmärtäminen ja niihin puuttuminen on ratkaisevan tärkeää tulevissa aloitteissa, joilla pyritään saamaan tukea tehokkaammin käyttöön maissa, joissa sitoutuminen eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen on vähäistä. Allekirjoitusten suuresta absoluuttisesta määrästä huolimatta Ranskan sitoutuneisuus henkeä kohti on suhteellisen alhainen, 1,5 prosenttia, mikä viittaa siihen, että tarvitaan kohdennetumpia ja vertailukelpoisempia kampanjastrategioita.

Sen lisäksi, että eurooppalaisiin kansalaisaloitteisiin on kerättävä vähintään miljoona allekirjoitusta, niiden on myös saavutettava vähimmäismäärä allekirjoituksia vähintään seitsemässä jäsenvaltiossa, jotta niitä voidaan pitää onnistuneina. Kunkin aloitteen allekirjoituskynnysten jakautuminen osoittaa, että jotkin aloitteet saivat laajaa kannatusta, kuten jäljempänä olevasta kaaviosta käy ilmi. Esimerkiksi ”Pelastakaa eläinkokeeton kosmetiikka” saavutti korkeimman kynnysarvon ja allekirjoitti vähimmäismäärän allekirjoituksia 21 jäsenvaltiossa. ”Yksi meistä”, ”End the Cage Age” ja ”Fur Free Europe” saavuttivat kaikki kynnysarvot 18 jäsenvaltiossa.

Kuva 2. Onnistuneet kansalaisaloitteet, jotka saavuttivat allekirjoituskynnyksen kussakin jäsenvaltiossa (2012–2024)

Kynnysarvot täyttyivät useimmiten Saksassa, Italiassa ja Espanjassa. Kynnysarvot saavutettiin yhdeksässä kymmenestä hyväksytystä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Johdonmukaisuus viittaa siihen, että järjestäjät näissä maissa järjestävät kohdennettuja kampanjoita. Esimerkiksi "Yksi meistä" keskittyi maihin, joissa on vakiintuneita elämää edistäviä liikkeitä, kuten Saksa, Puola, Espanja, Malta ja Italia, varmistaen, että kampanja resonoi paikallisen väestön olemassa olevien arvojen ja uskomusten kanssa. Sen lisäksi, että ”Vesi on perusoikeus” -aloitteella pyrittiin keräämään allekirjoituksia maista, joissa allekirjoitusten kerääminen oli helpointa, aloitteella pyrittiin keräämään vähintään 5 prosenttia kynnysarvon ylittävistä määristä, kun ne saavuttivat kynnysarvon jossakin maassa, jotta aloite onnistuisi.

Sitä vastoin 15 jäsenvaltiossa kynnysarvon saavuttaneiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden määrä oli enintään viisi. Syyt tähän edellyttäisivät lisätutkimuksia, mutta yksi mahdollinen syy voisi olla se, että järjestäjät valitsevat yleensä rajallisen määrän maita johtamaan kampanjaansa.

Rahoitus on ratkaisevan tärkeää, mutta vahvalla kampanjastrategialla voidaan varmistaa kansalaisaloitteen onnistuminen riippumatta siitä,

Onnistuneet eurooppalaiset kansalaisaloitteet, kuten Save Cruelty Free Cosmetics ja Fur Free Europe, ovat saaneet huomattavaa rahoitusta, kuten alla olevasta kaaviosta käy ilmi. Sen sijaan "Stop Vivisection" ja "Stop Finning" -aloitteet ovat toimineet pienemmillä budjeteilla. Kuitenkin tiedot osoittavat, että taloudelliset resurssit, vaikka ne ovat hyödyllisiä, eivät määritä menestystä. Stop Vivisection -aloitteen kaltaiset aloitteet ovat osoittaneet, että hyvin suunnitellulla kampanjalla – johon kuuluu tehokas viestintä, laaja vapaaehtoisverkosto ja sosiaalisen median laaja käyttö – voidaan kompensoida rajallista rahoitusta ja kerätä edelleen miljoona allekirjoitusta. 

Kampanjan tehokkuus riippuu usein sen viestin resonanssista yleisön kanssa ja kyvystä saada mukaan vapaaehtoisia ja kannattajia. Aloitteet, joissa käsitellään yleisesti toisiinsa liittyviä kysymyksiä, kuten eläinten oikeuksia tai ympäristönsuojelua, saavat yleensä enemmän huomiota ja tukea. Aloitteen onnistumiseen voi vaikuttaa myös se, että tiettyihin jäsenvaltioihin voidaan kohdistaa räätälöityjä viestejä, jotka vastaavat paikallisia huolenaiheita. Tämä korostaa strategisen suunnittelun ja toteutuksen sekä taloudellisen tuen ratkaisevaa roolia eurooppalaisten kansalaisaloitteiden onnistumisessa.

Kuva 3. Kymmenen hyväksytyn eurooppalaisen kansalaisaloitteen (2012–2024) ilmoittama rahoitus

Keski-ikäiset eurooppalaiset päävastuussa onnistuneista eurooppalaisista kansalaisaloitteista

Kun onnistuneiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden demografisia tietoja verrataan kaikkiin rekisteröityihin kansalaisaloitteisiin, esiin nousee joitakin mielenkiintoisia suuntauksia. Onnistuneista kansalaisaloitteista 32 prosenttia on 51–61-vuotiaita, kun kaikkien aloitteiden järjestäjistä vastaava osuus on 17 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että keski-ikäisillä eurooppalaisilla on merkittävä rooli eurooppalaisten kansalaisaloitteiden onnistuneiden tulosten saavuttamisessa. Sitä vastoin nuoret järjestäjät, erityisesti alle 40-vuotiaat, ovat enemmän edustettuina käynnistetyissä laajemmissa eurooppalaisissa kansalaisaloitteissa, mutta niiden onnistumisaste on alhaisempi.

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen järjestäjien jakautuminen kansalaisuuden mukaan osoittaa merkittävää osallistumista Ranskasta (12 prosenttia), Saksasta (11 prosenttia), Italiasta (9 prosenttia) ja Espanjasta (8 prosenttia). Ei ole yllättävää, että nämä maat johtavat järjestäjien määrää, sillä ne ilmoittavat myös eniten allekirjoituksia , mikä kuvastaa niiden suurempaa väestömäärää ja suurempaa sitoutumista eurooppalaisiin kansalaisaloitteisiin kautta linjan.

Järjestäjien asuinmaasta Saksa (11 %) ja Ranska (10 %) olivat jälleen kärjessä, ja seuraavina tulivat Italia (9 %) ja Belgia (8 %). Tämä viittaa siihen, että järjestäjät toimivat usein omissa maissaan, vaikka jotkut asuvat muualla. Belgia on selvästi poikkeava, koska se on EU:n ”pääkaupunki”.

Kuva 4. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen järjestäjien jakautuminen asuinmaan mukaan

Päätelmät

Vuoden 2024 kansalaisaloiteinfografiikka tarjoaa vakuuttavan tilannekuvan eurooppalaisten kansalaisaloitteiden nykytilasta eri puolilla Eurooppaa. Siinä korostetaan, että eurooppalaisten kansalaisaloitteiden menestys riippuu pääasiassa tehokkaista kampanjastrategioista ja laajasta julkisesta mobilisoinnista. Keski-ikäiset eurooppalaiset nousevat esiin onnistuneiden aloitteiden keskeisinä edistäjinä, kun taas nuoret (alle 40-vuotiaat) käynnistävät eniten aloitteita. Jäsenvaltioiden erilaiset osallistumisasteet Maltan suuresta asukaskohtaisesta osallistumisesta laajempiin suuntauksiin Saksan ja Espanjan kaltaisissa maissa korostavat kansalaisosallistumiseen vaikuttavia erilaisia poliittisia kulttuureja. Nämä suuntaukset korostavat, että kampanjastrategiat on tärkeää räätälöidä erityisiin kansallisiin olosuhteisiin sitoutumisen ja menestyksen maksimoimiseksi.

Tutustu koko vuoden 2024 eurooppalaisen kansalaisaloitteen infografiikkaan, jossa on tietoa laajemmista suuntauksista kaikissa eurooppalaisissa kansalaisaloitteissa, ei pelkästään onnistuneissa.

Tutustu kansalaisaloitefooruminmenestystarinoihin , joissa on sisäpiirin vinkkejä kymmenestä onnistuneesta kansalaisaloitteesta!