Koheesiopolitiikka alueiden yhdenvertaisuuden ja alueellisten kulttuurien säilymisen varmistamiseksi

Kansalaisaloite nimeltä ”Koheesiopolitiikka alueiden yhdenvertaisuuden ja alueellisten kulttuurien säilymisen varmistamiseksi” on yhdestoista eurooppalainen kansalaisaloite, joka on saanut tarvittavan määrän allekirjoituksia. Kansalaisaloitteen pyrkimyksenä on, että EU:n koheesiopolitiikassa 

• varmistetaan tasa-arvo alueilla, jotka kansallisten, etnisten, kulttuuristen, uskonnollisten tai kielellisten erityispiirteidensä puolesta poikkeavat ympäröivistä alueista
• varmistetaan alueiden yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä hyödyntämään EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia
• taataan alueellisten ominaispiirteiden säilyttäminen ja alueiden taloudellinen kasvu, estetään talouden hidastumista ja vaalitaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, jotta EU voi jatkaa kehittymistä ja säilyttää kulttuurisen monimuotoisuutensa. 

Aloitetta alettiin valmistella vuonna 2011 – jo ennen kuin ensimmäinen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annettu asetus tuli voimaan. Kampanjan aikana järjestäjät mobilisoivat yhteisöjä eri puolilla Eurooppaa ja keräsivät lopulta yli miljoona vahvistettua tuenilmausta.

Vuonna 2013 komissio kieltäytyi rekisteröimästä aloitetta, mutta lopulta 7.5.2019 se saatiin rekisteröityä tietyin ehdoin. Aloitteen rekisteröinnin perusteena oli ymmärrys siitä, että aloitteen tavoitteena oli saada komissio antamaan ehdotuksia säädöksiksi, joissa vahvistetaan rakennerahastojen tehtävät, ensisijaiset tavoitteet ja rakenteet, ja edellyttämään, että rahoitettavat toimet johtavat unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistumiseen.

Aloitteen tuenilmausten keruu käynnistyi hitaammin kuin muissa komission käsittelyyn edenneissä kansalaisaloitteissa. Koronaviruspandemian vaikutusten huomioimiseksi keruuaikaa pidennettiin yhdellä vuodella eli 4.4.2021 asti [asetuksen (EU) 2020/1042, päätöksen C(2020) 9226 ja päätöksen C(2021) 1121 mukaisesti]. Näistä haasteista huolimatta aloitteelle onnistuttiin keräämään kaikkiaan 1 269 351 hyväksyttyä tuenilmausta. Tuenilmausten vähimmäismäärä saavutettiin kahdeksassa jäsenvaltiossa. 

Riittävästi tuenilmauksia saanut aloite toimitettiin Euroopan komissiolle 4.3.2025 (lehdistötiedote). Komissio julkaisi 3.9.2025 tiedonannon, jossa se selosti kantaansa asiaan. 

Koheesiopolitiikka alueiden yhdenvertaisuuden ja alueellisten kulttuurien säilymisen varmistamiseksi -kansalaisaloitteen järjestäjien vinkit onnistuneen kampanjan laatimiseksi: 

Valitse järjestäjäryhmän jäsenet huolella

On hyvä, jos kukin jäsen toimii oman maansa tai alueensa johtavana kampanjoijana.

Panosta vapaaehtoistyöntekijöihin

Työllistä mieluiten aktiivisia vapaaehtoisia ja palkkaa ammattilaisia vasta tarpeen vaatiessa.

Ajattele lainsäädäntöä pidemmälle

Eurooppalainen kansalaisaloite ei välttämättä aina johda suoraan uuteen lainsäädäntöön, mutta sillä voi lisätä tietoisuutta, nostaa uusia kysymyksiä EU:n asialistalle ja luoda kestäviä verkostoja.

Räätälöi viestintä

Välitä autenttista, paikallisesti resonoivaa sisältöä arvostettujen viestijöiden avulla sen sijaan, että käyttäisit kaikkialla samaa yleisviestiä.

Sitkeys palkitaan

Kampanjan onnistuminen edellyttää sitkeyttä oikeudellisten, poliittisten ja käytännön haasteiden edessä. Hyödynnä EU:n kansalaisaloitefoorumin järjestämiä verkkoseminaareja ja työpajoja, niin saat oppia kokeneilta järjestäjiltä ja voit varautua mahdollisiin esteisiin.
 

Yksi aloitteen järjestäjistä, Attila Dabis, kertoo aloitteesta blogikirjoituksessaan.
 

Valmistelu

”Aloitteemme oli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista kansalaisaloitteista, joten esikuvia tai innoitusta ei ollut tarjolla.” - Koheesiopolitiikka alueiden yhdenvertaisuuden ja alueellisten kulttuurien säilymisen varmistamiseksi -aloitteen järjestäjä

Aloitteen järjestäjät aloittivat valmistelut vuonna 2011 jo ennen ensimmäisen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetun asetuksen voimaantuloa. Valmisteluvaiheen aikana järjestäjillä oli selkeät tavoitteet ja he keskittyivät muotoilemaan aloitteensa huolellisesti. Oli ehdottoman tärkeää, että aloite oli EU:n perussopimusten mukainen ja että siinä käsiteltiin maiden sisäisillä alueilla asuvien yhteisöjen ongelmia. Lisäksi järjestäjät tekivät aktiivisesti yhteistyötä EU:n lainsäädännön asiantuntijoiden kanssa varmistaakseen, että komissio ei voisi hylätä ehdotusta toimivallan puuttumisen vuoksi.

”Lisäksi pyrimme muotoilemaan tavoitteemme siten, että ne resonoivat eri puolilla Eurooppaa elävien yhteisöjen parissa niiden taloudellisesta kehityksestä riippumatta.” - Koheesiopolitiikka alueiden yhdenvertaisuuden ja alueellisten kulttuurien säilymisen varmistamiseksi -aloitteen järjestäjä

Koheesiopolitiikka-aloitteen valmisteluvaihe ei ollut helppo, sillä Euroopan komissio hylkäsi ensimmäisen rekisteröintipyynnön 26.7.2013. Kieltäytymistä perusteltiin sillä, että aloitteen vaatimukset eivät kuuluneet komission toimivaltaan ehdottaa EU:n säädöksiä. Kyseinen komission päätös riitautettiin Euroopan unionin tuomioistuimessa, joka vahvisti ehdotuksen kirjaamisen osittain (lehdistötiedote). Rekisteröintiprosessi kesti näin ollen useita vuosia, ja aloite rekisteröitiin virallisesti vasta 7.4.2019. 

Kumppani- ja vapaaehtoisverkoston luominen oli keskeistä tämän aloitteen onnistumisen kannalta. Aloitetta tuki 20 organisaatiota ja 60 kuntaa. Järjestäjät saivat tukea myös useilta kattojärjestöiltä, kuten Euroopan kansallisuuksien liitolta (FUEN), Euroopan vapaalta allianssilta (EFA) ja kielten tasa-arvoa edistävältä eurooppalaiselta verkostolta (ELEN). 

Myös verkkonäkyvyys oli keskeisessä roolissa, koska tuenilmausten kerääminen osui koronaviruspandemian aikaan ja fyysisiä tapahtumia ei voinut järjestää. Järjestäjät perustivat monikielisen verkkosivuston, jossa oli runsaasti tietoa aloitteesta ja sen tavoitteista. Järjestäjät saivat verkkonäkyvyyttä myös sosiaalisen median avulla: Facebook (8,400 seuraajaa), Instagram (345 seuraajaa), X (ent. Twitter) (649 seuraajaa). 

Varainhankinta ja resurssit

Kaiken kaikkiaan Koheesiopolitiikka alueiden tasa-arvon ja alueellisten kulttuurien kestävyyden edistämiseksi -aloitteen järjestäjät keräsivät 11 933 euron edestä tukea ja varoja. 

Rahoituslähteet (€)

Huomautus: Lisätietoja tämän aloitteen saamasta tuesta ja rahoituksesta on saatavilla aloitetta koskevalla komission verkkosivulla. Komissiolle täytyy ilmoittaa vain tuesta, jonka arvo on noin 500 euroa sponsoria kohti. 

Kampanjastrategia ja tuenilmausten keruusuunnitelma

Järjestäjien näkemyksen mukaan Unkari oli yksi tärkeimmistä maista, joissa tarvittiin kampanjointia tuenilmausten keräämiseksi. Tämä heijasteli maan kansallisten vähemmistöalueiden pitkään jatkunutta herkkää tilannetta. Lisäksi järjestäjät selvittivät eri puolilla EU:ta, mitkä kansalliset alueet heidän omissa maissaan voisivat auttaa kampanjaa saamaan vaaditun vähimmäismäärän tuenilmauksia. Näin varmistettiin tuenilmausten pätevyys vähintään vaadituissa seitsemässä maassa. Kansallisia alueita olivat muun muassa Katalonia ja Baskimaa Espanjassa, Flanderi Belgiassa, iirinkieliset alueet Irlannissa ja Szeklerland Romaniassa.

”Kokemuksemme osoitti, että viestinnän kehittäminen paikallisten kumppanien kanssa ja viestin välittäminen arvostettujen paikallisten, kuten poliitikkojen, julkisuuden henkilöiden ja vaikuttajien, avulla on tehokas tapa lisätä tuenilmausten määrää.” - Koheesiopolitiikka alueiden yhdenvertaisuuden ja alueellisten kulttuurien säilymisen varmistamiseksi -aloitteen järjestäjä

Kampanja toteutettiin ”minikampanjoina”, jotka oli mukautettu paikallisiin olosuhteisiin. Järjestäjien tarinankerronta- ja ihmissuhdetaidot osoittautuivat ehdottoman tarpeellisiksi. Faktat ja numerot eivät yksin riittäneet innostamaan ihmisiä ryhtymään toimiin. Sen sijaan järjestäjien oli välitettävä viestinsä tavalla, johon erilaisista kulttuurisista, sosiaalisista ja poliittisista taustoista tulevat ihmiset saattoivat samaistua. Oli siis laadittava paikallisilla kielillä autenttisia ja samaistuttavia tarinoita, joissa korostui aloitteen taustalla oleva todellisuus. 

Järjestäjät myös huomioivat empatiaan ja henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuvan tarinankerronnan mahdollisuudet vedota ihmisten tunteisiin. Inhimillisten näkökohtien avulla saatiin esille ne syvemmät motivaatiot, jotka saavat ihmiset ilmaisemaan tukensa eurooppalaisille kansalaisaloitteille. Kun informaatiota tulvii joka puolelta, se saa meidät usein ylikuormittumaan tai vieraantumaan sisällöistä. Huolella laaditut autenttiset tarinat erottuivat joukosta ja saivat ihmiset pysähtymään niiden äärelle, pohdiskelemaan ja tekemään päätöksen aloitteen tukemisesta. Nämä kokemukset osoittivat, että tarinankerronta oli muutakin kuin kampanjatyökalu: se oli koko kampanjan sydän.

Koheesiopolitiikka-aloitteen järjestäjät käyttivät Euroopan komission ylläpitämää keskitettyä verkkokeruujärjestelmää. Kumppani- ja vapaaehtoisverkostojensa avulla järjestäjät onnistuivat pitämään kampanjansa käynnissä ja jatkamaan aloitteen edistämistä koko tuenilmausten keräämisen ajan.

Tuenilmausten kerääminen päättyi 7.4.2021. Keräysaikaa pidennettiin, ja aloite sai lopulta kaikkiaan 1 418 659 tuenilmausta 27:stä EU:n jäsenvaltiosta. Muodollisessa tarkastusprosessissa kansalliset viranomaiset vahvistivat 1 269 351 allekirjoitusta. Maakohtainen vähimmäismäärä ylittyi kahdeksassa maassa. 

Koheesiopolitiikka alueiden tasa-arvon ja alueellisten kulttuurien kestävyyden edistämiseksi -aloitteen saamien tuenilmausten määrä jäsenvaltioittain

Oheiseen karttaan on merkitty vihreällä merkillä EU-maat, joissa saavutettiin vaadittu vähimmäismäärä tuenilmauksia. Koheesiopolitiikka alueiden tasa-arvon ja alueellisten kulttuurien kestävyyden edistämiseksi -aloite saavutti tuenilmausten vähimmäismäärän kahdeksassa jäsenvaltiossa. Kattavat tiedot aloitteen keräämistä tuenilmauksista ovat aloitetta koskevalla komission verkkosivulla olevassa taulukossa.

Allekirjoitusten vahvistamisen jälkeen järjestäjät viivyttivät tarkoituksella ehdotuksen toimittamista Euroopan komissiolle. He odottivat uuden Euroopan parlamentin ja komission virkaanastumista toivoen suotuisampaa vastaanottoa. Aloite toimitettiin virallisesti Euroopan komissiolle 4.3.2025, mistä käynnistyi 6 kuukauden käsittelyjakso komissiossa. 

Ennen aloitteen toimittamista komissiolle järjestäjät panostivat eurooppalaisen kansalaisaloiteprosessin vähemmän näkyvään diplomaattiseen vaiheeseen. Tämä tarkoitti muun muassa keskustelua kulissien takana Euroopan komission jäsenten ja Euroopan parlamentin jäsenten kanssa.

Aloitteen toimittaminen komissiolle ja tapaamiset komission kanssa

Kun aloite oli virallisesti toimitettu komissiolle 4.3.2025, järjestäjät tapasivat koheesio- ja uudistusasioista vastaavan Euroopan komission johtavan varapuheenjohtajan Raffaele Fitton 25.3.2025 (valokuvat). 

(© Euroopan unioni, 2025)

Julkinen kuuleminen Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentti järjesti 25.6.2025 julkisen kuulemisen Koheesiopolitiikka alueiden tasa-arvon ja alueellisten kulttuurien kestävyyden edistämiseksi -aloitteesta (tallenne). Tilaisuudessa aloitteen järjestäjät esittelivät aloitteensa tavoitteita ja keskustelivat Euroopan parlamentin jäsenten kanssa (ks. kuulemistilaisuuden pääkohdat). 

Keskustelu Euroopan parlamentin täysistunnossa

Aloitteesta keskusteltiin Euroopan parlamentin täysistunnossa 10.7.2025. Videotallenne 

Euroopan komission virallinen vastaus

Euroopan komissio vastasi kansalaisaloitteeseen 3.9.2025 antamassaan tiedonannossa. Tiedonannossa arvioitiin aloitteen jokaisen ehdotuksen ansioita rekisteröintipäätöksen mukaisesti (lehdistötiedote). 

Komissio vahvisti sitoutumisensa unionin rahoituksen syrjimättömän saatavuuden varmistamiseen ja yhdenvertaisen kohtelun täytäntöönpanoon koheesiopolitiikassa. Komissio painotti kuitenkin, ettei sillä ole toimivaltaa määritellä tai tunnustaa kansallisia alueita tai muuttaa EU-maiden määrittämiä hallinnollisia rajoja. Lisäksi se totesi, että uusia lainsäädäntömuutoksia ei tarvita, koska nykyiset perussopimukset ja oikeudellinen kehys tarjoavat jo riittävän suojan kansallisille vähemmistöille. Säädökset tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa vahvistetun alueiden luettelon laajentamiseen, sillä alueelliset haitat johtuvat pääasiassa rakenteellisista ja taloudellisista tekijöistä eivätkä niinkään kulttuurisista tai kielellisistä erityispiirteistä.

Lisäksi komissio on ehdottanut koheesio- ja kasvupolitiikan vahvistamista ja nykyaikaistamista seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 puitteissa. Rahoituskehyksen tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla taataan perusoikeuskirjan ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa. Komissio teki selväksi, että jos nämä edellytykset eivät täyty, vastaavat maksut pidätetään.

Strateginen valmistelu

Aloitteen tavoitteet esitettiin tavalla, johon pystyivät samaistumaan niin vaikutusten kohteena olevat yhteisöt kuin laajempi eurooppalainen yleisö. Vaikutusta tehostettiin paikallisten tunnettujen henkilöiden omalla äidinkielellään toimittamilla räätälöidyillä viesteillä.

Kampanjoinnin keskittäminen verkkoon

Koronaviruspandemian puhjettua kampanjaa muokattiin nopeasti. Yli 80 % allekirjoituksista kerättiin digitaalisesti komission verkkoalustan kautta. Näin varmistettiin laaja tavoittavuus ja huolehdittiin tietoturvasta.

Sitkeys

Epäilyksistä, oikeudellisista haasteista ja pandemian aiheuttamista ongelmista huolimatta järjestäjien tahto ei horjunut. Heidän päättäväisyytensä ansiosta kampanja ylitti esteet ja saavutti lopulta tarvittavat tuenilmaukset.

Lisätietoa Koheesiopolitiikka alueiden tasa-arvon ja alueellisten kulttuurien kestävyyden edistämiseksi -aloitteesta on saatavilla komission verkkosivustolla.