Tekoäly oikeudellisessa käytännössä ja EU:n asetus

Kuvaus: Selvitetään, miten tekoäly muokkaa oikeuskäytäntöjä EU:ssa, ja tarkastellaan sääntelyn, eettisten kysymysten ja käytännön vaikutuksia nykyisten oikeudellisten kehysten ja akateemisen kirjallisuuden avulla.

Oikeustieteen opiskelijana olen syvästi kiinnostunut siitä, miten tekoäly muuttaa oikeuskäytäntöjä ja asettaa uusia haasteita sääntelylle EU:ssa. Haluaisin tutkia tekoälyn perusteita varhaisista symbolisista järjestelmistä ja yhteysmalleista nykyaikaisiin syväoppimis- ja hermoverkkoihin sekä sellaisten autonomisten toimijoiden suunnittelua, jotka pystyvät oppimaan, päättelemään ja suorittamaan monimutkaisia tehtäviä. Teknisten ominaisuuksien, kuten läpinäkymättömyyden, ennakoimattomuuden ja luontaisten vinoutumien, ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan arvioida, miten tekoäly on vuorovaikutuksessa lain, oikeuden ja hallinnon kanssa.

Olen erityisen kiinnostunut oikeusalan ammattilaisille, syyttäjille, tuomareille ja välimiehille tarkoitetuista käytännön sovelluksista, kuten ennakoivasta poliisitoiminnasta, rikosteknisestä massadata-analyysistä, tekoälyavusteisesta oikeudellisesta tutkimuksesta, tapausten ennakoinnista ja tuomioistuinten hallinnollisesta tuesta. Toivon, että näitä sovelluksia tarkastellaan sääntelykehysten ja eettisten kehysten, kuten EU:n tekoälysäädöksen (2021/0106(COD)), CEPEJ:n toimintasuunnitelman ”Digitalisation for a Better Justice” ja tekoälyn käyttöä oikeusjärjestelmissä koskevan eurooppalaisen eettisen peruskirjan (Euroopan neuvosto, 2018) valossa.

Tämän keskustelun pohjaksi pyrin hyödyntämään keskeistä kirjallisuutta, muun muassa seuraavia:

Sutton & Barto (2018), Johdatus vahvistavaan oppimiseen

Sumers et al. (2024), Kognitiiviset arkkitehtuurit kieliagenteille, https://arxiv.org/abs/2309.02427

Goodfellow, Bengio & Courville (2016), Syväoppiminen, MIT Press

Jurafsky & Martin (2022), Speech and Language Processing (3. painos, luonnos), https://web.stanford.edu/~jurafsky/slp3/

Lopes Rocha & Soares Pereira (toim.), Inteligência Artificial & Direito (2020)

Bench-Capon et al. (2012), History of AI and Law in 50 papers, Artificial Intelligence and Law, 20:215–319.

Europol (2025), tekoäly ja poliisitoiminta: Hyödyt ja haasteet, https://www.europol.europa.eu/cms/sites/default/files/documents/AIand-p…

AA (2022), Guide on the Use of AI-Based Tools by Lawyers in the EU, https://ai4lawyers.eu/

Tämän idean avulla toivon voivani käynnistää foorumiyhteisön kanssa monipuolisen keskustelun sekä tekoälyn teknisestä perustasta että sen oikeudellisista, eettisistä ja sääntelyvaikutuksista ja pyytää erilaisia näkökulmia siihen, miten tekoäly voidaan sisällyttää vastuullisesti eurooppalaisiin oikeusjärjestelmiin.