Praha (Tšekin tasavalta) – Miten eurooppalainen kansalaisaloite onnistuu? Motivaatio, viestintä ja terve järke

Eurooppalainen kansalaisaloite Roadshow jatkoi matkaansa kaikkialla Euroopassa ja vieraili Prahassa Tšekissä järjestettävällä demokratian festivaalilla. Tämä oli viimeisin pysähdys sen kolmivuotiselle kierrokselle, joka päättyi Bulgariasta toukokuussa 2018. Se on jo käynyt Liettuassa ja Puolassa ja aikoo vierailla Ranskassa, Portugalissa ja Itävallassa ennen vuoden loppua.

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen työryhmä kutsuttiin Prahassa järjestettyyn demokratiafestivaaliin, joka käynnisti 5. lokakuuta teemaviikon työpajojen, keskustelutilaisuuksien ja toiminnan. Roadshow-tiimi perusti tasavallan aukiolla 6. lokakuuta pidettävän interaktiivisen valokuvakopin, jossa kutsutaan paikallisia ja matkailijoita keskustelemaan osallistavasta välineestä ja jakamaan ajatuksia siitä, miten Euroopasta voidaan tehdä parempi paikka. Kansalaiset toivat esiin syitä, joita he uskoivat tai haluaisivat tukea, ja ottivat heidät valokuvalla ja julkaisivat heidät matkaseinälle, jossa on jo viestejä muista maista, joissa tie on vieraillut. 

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tiimi ja Eurooppa-politiikan instituutti EUROPEUM järjestivät myös puolipäiväisen tiedonjakoseminaarin Euroopan komission Prahassa sijaitsevassa edustustossa festivaalien yhteydessä. Työpajan tarkoituksena oli tehdä yhteistyötä kansalaistoimijoiden kanssa, jotka työskentelevät aktiivisesti demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämiseksi Tšekissä.

Yksinkertainen viesti: väline kansalaisten osallistamiseksi

Työpajassa toivottiin tervetulleeksi asiantuntijaryhmä, joka jakoi kokemuksiaan osallistuvan demokratian ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen yhteydessä. Keskustelu, jota johti EUROPEUM-järjestön kristillinen Kvorning, toi esiin hyviä esimerkkejä ja ehdotti ratkaisuja haasteisiin, jotka liittyvät aktiiviseen kansalaisvaikuttamiseen paikallisessa ja EU:n päätöksenteossa.

Pascal Herry, eurooppalaisen kansalaisaloitteen ryhmänjohtaja Euroopan komissiossa, tutustui Slido-tietovisan kautta välineeseen, joka tarjoaa osallistujille tietoa suunnitelluista parannuksista välineen saavutettavuuteen ja tehokkuuteen. Hän korosti, että kansalaiset ovat yhä enemmän mukana välineessä, mikä käy ilmi kuudesta tällä hetkellä tuettavasta aloitteesta. Herry on vakuuttunut siitä, että sen jälkeen kun välineen uudistus on saatu päätökseen, tehdään vielä enemmän aloitteita.

Maailmanlaajuisen Arena Research Instituten pääjohtaja Odessa Primus käytti puheenvuoron selittääkseen, että uusilla teknologioilla on laajat vaikutukset ja että niistä pitäisi olla enemmän tietoa. Hän totesi, että uudet välineet, kuten online-äänestys, ovat osoittautuneet auttamiksi lisäämään kansalaisten osallistumista. Hänen keskeinen viestinsä oli, että jotta prosessi olisi vaikuttava, monien ymmärrettävissä ja kaikkien mukana, se on pidettävä yksinkertaisena. Tässä kohdassa toistetaan Euroopan komission tavoite yksinkertaistaa eurooppalaista kansalaisaloitemenettelyä sen käytettävyyden parantamiseksi.

Aktiivinen kansalaisuus: taito, jota edistetään koulutuksen avulla

D21:n kansainvälisen projektipäällikön Ekaterina Petrikevitš korosti koulutuksen ratkaisevaa roolia osallistavassa demokratiassa. Hän selitti, että aktiivinen osallistuminen alkaa kouluissa ja että sitä olisi edistettävä koulutuksen avulla kansalaistaitojen parantamiseksi. Näin nuoret voivat olla tietoisia kansalaisympäristöstään ja kannustaa heitä osallistumaan siihen. Petrikevitš katsoo, että koulutus on avainasemassa, jotta EU:n kansalaiset voivat hankkia käytännön taitoja, joiden avulla he voivat vastata kansalaisvelvollisuuksiinsa.

Paneelikeskustelussa keskusteltiin myös eurooppalaisen kansalaisaloitteen haasteista. He olivat yhtä mieltä siitä, että on tärkeää olla unohtamatta epäonnistuneita aloitteita, vaan sen sijaan on löydettävä keinoja niiden parantamiseksi ja kansalaisten kannustamiseksi yrittämään uudelleen. Muita edellä mainittuja haasteita olivat ne seitsemän kansalaista, joiden oli tällä hetkellä käynnistettävä aloite, kun otetaan huomioon, että on tärkeää, että kuhunkin aloitteeseen osallistuvat omistautuneet, aktiiviset ja aktiiviset kansalaiset.

Pascal Herry esitti keskustelun yhteenvedon kolmisanaisesta kuvauksesta, jonka mukaan aloite on menestyksekäs: Motivaatio, viestintä ja terve järki.

Yhdessä keskusteleminen

Paneelikeskustelun jälkeen osallistujat jakoivat kolmeen aktiiviseen aivoriihään, joissa jaetaan käytännön tietoa ja saadaan parempi käsitys eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ja sen osa-alueista, kuten rahoituksesta, kampanjoinnista ja kumppanuusverkostojen muodostamisesta.

Miten kampanjaa varten kerätään varoja? (Moderaattori: Odessa Primus)

Samaan aikaan järjestetyn varainkeruutilaisuuden osallistujat kävivät hedelmällisen keskustelun, jossa käsiteltiin ennen kaikkea valmiutta, mielikuvitusta ja tukea onnistuneelle aloitteelle.

Ryhmä totesi, että haasteita olivat muun muassa rahoituksen kestävyyden varmistaminen, eri parametrien kvantifiointi sekä rahoituksen ja avustusten saamiseen liittyvien esteiden poistaminen. Esteitä olivat myös suuntaus tarkastella vanhentuneita rahoitusmenetelmiä sekä konseptien kehittämisen puute.

Miten nämä hankerahoituksen esteet voidaan kuitenkin poistaa? Osallistujat korostivat ensinnäkin, että on tärkeää saada omaperäinen ja toteuttamiskelpoinen ajatus, joka voidaan myös helposti selittää ja ymmärtää. Odessa Primus ehdotti ratkaisujen ennakoivan etsimisen yhteydessä, että ohjattaisiin esimerkiksi HeroClanin, Tech Soupin ja Google 4:n voittoa tavoittelematonta tahoa.  Lisäksi korostettiin viestinnän merkitystä ja erityisesti hyvien viestinten kartoittamista aloitteiden esittämiseksi ja niiden taustalla olevia perusteluja. Odessa suositteli myös, että hyödynnettäisiin niiden opiskelijoiden energiaa ja apua, jotka usein haluavat laajentaa salkkuaan ja ovat halukkaita työskentelemään kokemuksensa kehittämiseksi ja jotka antavat uusia ideoita.

Miten voit hakea yhteistyökumppaneita tukemaan aloitettasi ja kampanjaasi? (Moderaattori: Christian Kvorning)

Ryhmä pohti, miten kampanjaa tukevat kumppanit voitaisiin tunnistaa, mutta sai kuitenkin useita mielenkiintoisia näkemyksiä. Lisäksi keskusteltiin kompromissin löytämisestä löytämättömän organisaation ja hierarkian välillä. Ryhmä päätti, että vaikka jokin hierarkia on tarpeen, se voi myös haitata edistymistä.

Joihinkin haasteisiin, joita hankkeet kohtaavat etsiessään kumppaneita, voi kuulua kyky tehdä yhteistyötä olemassa olevien verkostojen kanssa ja mukauttaa tavoitteita ja odotuksia vastaavasti. Onnistumisen mahdollisina esteinä mainittiin myös se, ettei tiedotusvälineissä kiinnitetä riittävästi huomiota ja että uusien verkkojen kehittäminen on vaikeaa. Oikean teknologian, virstanpylväiden, sitoutumisen (kuten henkilökohtaisen verkostoitumisen ja kirjeiden lähettämisen), suurlähettiläiden ohjelmien, monimuotoisuuden verkostojen perustamisen ja paikallisten vaikuttajien avulla voidaan kuitenkin löytää oikeat kumppanit ja hyödyntää niitä.

Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että nykyisten resurssien ja verkostojen käyttö ja uusien verkkojen perustaminen ovat keskeisiä menestystä ajatellen. Ensisijaisena tavoitteena oli myös tarve arvioida kriittisesti tarpeita ja valmiuksia sekä kyky mahdollistaa ja voimaannuttaa ihmisiä, erityisesti niitä, joiden sosiaalinen pääoma on vähäistä, jotta kansalaisten osallistuminen olisi myönteistä. Tämä johti lopulta siihen, että eurooppalaisella kansalaisaloitteella pyrittäisiin parantamaan välineen saavutettavuutta, kyseessä olevia erityisaloitteita ja tukemaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien toimintaa, jotta he saisivat äänensä paremmin kuuluviin.

Miten kansalaisaloitetta voidaan edistää? (Moderaattori: Ondřej Timčo)

Keskustelun osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että kansalaisaloitteen onnistuneeseen edistämiseen liittyy useita keskeisiä tekijöitä, kuten taitotiedon kanavointi; valita oikeat kumppanit; tehokas viestintä ja rakenteen luominen. Kaikissa näissä toimissa on kuitenkin käsiteltävä yhteiskunnallista ongelmaa osallistavalla tavalla ja pyrittävä parantamaan kansalaisten elämänlaatua samalla kun noudatetaan ”pelisääntöjä”.

Keskeistä kysymystä ”mitä” käsiteltiin – miksi aloite luodaan ja edistetään? Ryhmän jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että jos he eivät tekisi niin, kukaan muu ei. Keskustelussa käsiteltiin tämän yhteiskunnallisen vastuun merkitystä, jotta voimme yhdessä hyödyntää äänemme muutoksen aikaansaamiseksi, sekä motivaation tarvetta. Tšekin näkökulmasta aloitteen onnistumisen suurimmiksi haasteiksi yksilöitiin taloudelliset esteet, näkyvyyden tarve, kulttuuriset ja historialliset esteet, henkilökohtaiset arvot, todellisen merkityksen näkökulma ja kyky aktivoida kansalaisia muutoksen aikaansaamiseksi.

Toimintakehyksen lisätarpeita olivat vapaaehtoisten, kumppanien, laadukkaiden esitysten, uusien teknologioiden käytön sekä rohkeuden ja inspiraatioiden tarve. Sovittiin kuitenkin, että oikealla tahdolla, päättäväisyydellä, yhteistyöllä, viestinnällä, keskustelulla ja itsereflektiolla kaikki olisi mahdollista ja eurooppalainen kansalaisaloite voisi nousta vauhtiin ”lumipallovaikutuksen” ansiosta, jota se tarvitsee onnistuakseen.