Kansallisten kansalaisfoorumien saaminen mukaan voi lisätä kansalaisten osallistumista eurooppalaisiin kansalaisaloitteisiin

Yli viiden vuoden ajan työskentely kansalaisteknologian alalla on antanut minulle runsaasti mahdollisuuksia pohtia ihmisten motivaatiota osallistua ja äänestää ja ilmaista asenteitaan erilaisin digitaalisin ja ei-digitaalisin keinoin. Kun käydään keskusteluja hyödyntämättömistä mahdollisuuksista osallistua EU:n tasolla, ihmiset viittaavat usein siihen, että aktiivisen EU:n kansalaisen motivaatio perustuu todennäköisimmin hänen omaan kokemukseensa paikallisista demokraattisista harjoituksista joko omassa maassaan tai kaupungissaan tai jopa kadulla, jolla he asuvat.

Tämä vielä toteen näyttämätön teoria viittaa siihen, että jos ihmiset tuntevat voivansa muuttaa tai vaikuttaa lähipiiriinsä kuuluviin asioihin, vain he tuntevat voivansa ilmaista asenteensa Eurooppaa koskeviin kysymyksiin ja politiikkoihin. Ne esimerkiksi ilmaisevat mielipiteensä mehiläisille suotuisasta maataloudesta tai biometristen joukkovalvontakäytäntöjen kieltämisestä. Molemmilla eurooppalaisilla kansalaisaloitteilla on tällä hetkellä aktiivinen allekirjoitusprosessi yhdessä 12 muun kansalaisaloitteen kanssa.   

Kaikki tämä sai minut esittämään kysymyksen – voisivatko paikallisen kansalaisaktivismin epäonnistumiset vaikuttaa EU:n tason sitoutumiseen asioihin, jotka ovat paljon kauempana meistä?

Motivaatio osallistua

Eri osallistumistasojen väliseen mahdolliseen suhteeseen puuttumiseksi olisi hyödyllistä tarkastella yleistä motivaatiota ja ihmisten aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkijat esittävät useita tekijöitä, jotka lisäävät kansalaisten halukkuutta osallistua julkishyödykkeiden luomiseen ja uudelleen jakamiseen, mukaan lukien poliittisen mielipiteen ilmaiseminen tietyistä kysymyksistä. Ensinnäkin eri yhteisöt ja verkostot, joihin henkilö kuuluu luonnollisella tavalla (esim. syntyessä tietyssä perheessä) tai vapaaehtoisesti (esim. yliopisto tai uskonnollinen yhteisö), voivat vaikuttaa henkilön motivaatioon ja antaa henkilölle enemmän mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä tai yrittää vaikuttaa päätöksiin, kuten latvialainen tutkija J. Nikisins korosti vuonna 2019 tekemässään tutkimuksessa ”Yksilöllinen ja kollektiivinen osallistuminen yhteisön ja yhteiskunnan kannalta merkityksellisten ongelmien ratkaisemiseen”.

Toinen lähestymistapa J. Nikisinsin ehdottaman aktivismin taustalla olevan motivaation ymmärtämiseksi on se, että ihmiset toimivat ja pyrkivät saamaan aikaan muutoksia lähiympäristössään tai laajemmassa naapurustossaan vastauksena ongelmaan tai johonkin uuteen tarpeeseen, joka vaikuttaa yksilöön yhteiskuntaryhmän edustajana. Pohjimmiltaan ihmiset ovat aktiivisia, kun he tuntevat kuilun toivotun ja todellisen tilanteen sekä sen aiheuttaman tyytymättömyyden välillä. 

Olen kuitenkin havainnut, että mikään näistä teorioista ei viittaa siihen, että aktivismi jakautuisi laajasti eri mittakaavassa ja eri tasoilla. Ne vain vahvistavat ihmisten yleistä motivaatiota. Merkitystä ei ole sillä, kannattaako ihmisten oikeuksia tietyssä kunnassa tai alueella, jolla he asuvat. Kyse ei välttämättä ole henkilön aiemmasta paikallisesta kokemuksesta. Kyse on pikemminkin yleisestä motivaatiosta osallistua, jotta asioita voidaan muuttaa paremmin. 

Jos tavalla tai toisella henkilö tuntee kimmokkeensa ryhtyä kansalaisaktivismiin, hän voi tehdä sen myös EU:n tasolla tai maailmanlaajuisesti. Se riippuu tietenkin aina tietyntyyppisestä aktivismista, sillä osa niistä voi merkitä henkilön henkilökohtaisten resurssien, kuten ajan tai jopa rahan, uhraamista. Näiden resurssien puuttuminen voi olla este kansalaistoimintaan osallistumisen jatkamiselle. Toinen hyvin tärkeä asia on tiedon puute ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, jotka koskevat tiettyjä ryhmiä tai yhteiskuntaa ja vaikuttavat niihin, sekä mahdollisuudet osallistua niistä käytäviin keskusteluihin. 

EU-asioiden saattaminen paikallistasolle

Kun tarkastellaan, että eurooppalainen kansalaisaloite on erityinen kansalaisaktivismin muoto EU:n tasolla, saavutettavuutta ja saavutettavuutta koskevat kysymykset ovat aina olleet huolestuttavia EU:n ja Euroopan kansalaisyhteiskunnan kannalta. 

Kysymys siitä, miten eurooppalaisen kansalaisaloitteen tehokkuutta ja kattavuutta voitaisiin parantaa, ei ole koskaan ollut kiireellisempi kuin nyt, kun Eurooppa etsii kipeästi uusia tapoja lähentyä kansalaisiaan.

Yksi tapa tehostaa tiedonsiirtoa olisi alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, joka kanavoisi kaiken tiedon eurooppalaisista kansalaisaloitteista pääasiassa kansallisten kansalaisfoorumien kautta. Tekniseltä kannalta katsottuna se tarkoittaisi, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa olisi erittäin hyvälaatuisia ja luotettavia kansallisia alustoja, joihin liittyy myös eurooppalainen ulottuvuus. Vain kansalaisia koskevien kansallisten kysymysten ja EU-tason kysymysten välisten psyykkisten esteiden poistaminen vaikuttaa merkityksellisiltä vain päätöksentekijöiden kannalta.

Tässä mallissa kansallisen tason foorumit toimisivat siltana jäsenvaltioiden ja EU:n välillä. Ongelmana ei ehkä ole motivaation puute. Tämä on tietovaje EU:n tasolla käynnissä olevista kansalaisaloitteista ja siitä, miksi niillä on merkitystä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. EU-tason nostaminen paikallistasolle ja EU-kysymysten sisällyttäminen digitaaliseen ympäristöön, jota he jo tuntevat ja ymmärtävät, voi nostaa osallistumisastetta huomattavasti. Se voi auttaa kansalaisia saamaan kansalaiset mukaan EU-asioihin heidän päivittäisessä kansalaistoiminnassaan kotikaupungeissaan.

Jotkin aloitteiden takana olevat yhteisöt tekevät jo nyt hyvän työn hyödyntääkseen verkostojaan tiedonkulun käynnistämiseksi useissa jäsenvaltioissa. Esimerkiksi mehiläisystävällistä maataloutta koskevalla aloitteella on luotu verkosto, johon kuuluu sekä aihekohtaisia että infrastruktuuriin keskittyviä tukiorganisaatioita. Sen avulla nämä organisaatiot voivat allekirjoittaa aloitteen interaktiivisesti. Nämä pienoisohjelmat voidaan sijoittaa kansallisella tai paikallisella tasolla sijaitseviin paikkoihin, ja ne voivat toimia infrastruktuurina, jolla voidaan merkittävästi lisätä kerättyjen allekirjoitusten määrää.