Maailmanlaajuinen epävakaus ei saisi haitata eurooppalaisia kansalaisaloitteita vaan muistuttaa siitä, että kansalaisaktivismin merkitys kasvaa jatkuvasti, eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta vastaava komissaari Maroš Šefčovič kertoi kansalaisaloiteyhteisölle 8. huhtikuuta ja avasi vuotuisen kokouksensa.
Maroš Šefčovič, kaupasta ja taloudellisesta turvallisuudesta vastaava komission jäsen Toimielinten väliset suhteet ja avoimuus
Komissaari Šefčovič totesi, että suuri osa ihmisten elämästä tapahtuu nykyään sosiaalisessa mediassa ja että kansalaisaktivismin on mukauduttava tähän valtavaan muutokseen. Kansalaiset ovat nykyään paljon todennäköisemmin loukussa omiin tietokupliinsa, ja jotkut saattavat jopa radikalisoitua hellittämättömillä algoritmeilla.
Tämä uusi todellisuus edellyttää mukautumista siihen, ”miten haluamme tuoda kansalaiset suoraan mukaan päätöksentekoon, mielipiteenmuodostukseen, suunnitteluun tai tulevaisuuteen”, Šefčovič totesi.
Eurooppalaiset kansalaisaloitteet ovat jatkossakin keskeinen väline kansalaisten osallistumisessa. Niiden avulla kansalaiset voivat proaktiivisesti ajaa ideoitaan EU:n poliittisten päättäjien harkittavaksi. Jotta kansalaisaloitteella olisi täysi tulivoima, sen on oltava helposti saatavilla, helppotajuinen ja tunnettu.
Komissio päivitti eurooppalaisia kansalaisaloitteita koskevat säännöt, jotta ne olisivat helpommin saatavilla vuodesta 2020 alkaen. Sen jälkeen on rekisteröity 49 aloitetta.
"Uskon, että yhteisenä tehtävänämme on lisätä tietoisuutta - vain selittää ihmisille, mutta erityisesti nuorille, jotka ovat hyvin tottuneita digitaalisiin viestintävälineisiin, mitä voidaan tehdä, miten niitä voidaan käyttää ja mikä on tehokkain tapa lähestyä niitä", Šefčovič sanoi.
Vaikka demokratian viimeisimmät haasteet Euroopassa ja ulkomailla ovat huolestuttavia, Šefčovič katsoo, että ne ovat käynnistäneet odottamattoman keskustelun demokratian perustekijöistä – ja se on myönteistä kehitystä.
Terveen demokratian tehtävälista
Mutta puhuminen ja tietoisuuden lisääminen eivät ole maagisia ratkaisuja. Keskustelujen ja eurooppalaisten kansalaisaloitteiden on johdettava todellisiin muutoksiin, jotta kansalaiset saadaan sitoutumaan politiikkaan pitkällä aikavälillä ja suhtautumaan toiveikkaasti demokratian tulevaisuuteen.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja Oliver Röpke
Konkreettinen muutos vaatii kuitenkin usein aikaa ja vaivaa. Euroopan parlamentin varapuhemies Katarina Barley korosti, että luottamus demokratiaan heikkenee, koska ihmiset pitävät sitä yhä enemmän ”pizzataksina”. Kansalaiset pyytävät muutosta, ja jos he eivät saa sitä nopeasti, he julistavat demokratian huonoksi järjestelmäksi. He eivät näe sitä prosessina, jossa heidän on aktiivisesti osallistuttava muutoksen aikaansaamiseen. ”Mutta näin ei tietenkään toimita”, Barley totesi, koska konkreettinen muutos vaatii usein aikaa ja vaivaa.
Eurooppalaisilla kansalaisaloitteilla on tärkeä rooli tämän suuntauksen torjumisessa. Kansalaisaloite antaa kansalaisille mahdollisuuden ilmaista toiveensa. Heidän ei tarvitse edes liittyä poliittiseen puolueeseen, mutta he voivat tulla aktiivisiksi yksinkertaisesti osallistumalla heidän välittämäänsä asiaan, Katarina Barley lisäsi.
Muuttuminen eurooppalaiseksi kansalaisaloitteeksi
Kansalaisten osallistamiseksi tällä tavoin eurooppalaisen kansalaisaloitteen on ehkä paradoksaalisesti tehtävä muutakin kuin kampanjoitava allekirjoitusten puolesta. Allekirjoittaminen on hyvä alku, mutta todella onnistunut kampanja innostaa kansalaisia sitoutumaan allekirjoittamisen lisäksi.
Assya Kavrakova, Euroopan kansalaisten toimintapalvelun (ECAS) pääjohtaja.
Assya Kavrakova neuvoi kokoussalissa toimivia järjestäjiä kokemuksesta, sillä hän ja hänen organisaationsa ECAS ovat merkittävä kansalaisyhteiskunnan liikkeellepaneva voima kansalaisaloitefoorumin takana. Hänen neuvonsa eurooppalaisen kansalaisaloitteen muuttamiseksi liikkeeksi on yksinkertainen: tavoittaa yleisösi uusimmilla uutisilla heidän kotimaistaan ja kauempaakin, pyytää heidän mielipiteitään ja luoda käytäntöyhteisöjä.
”Tällaisen sitoutuneiden kansalaisten yhteisön luomisesta voi olla hyötyä myös 12 kuukauden [kansalaisaloitekampanjan] jälkeen, ja siitä voi olla sinulle hyötyä”, Kavrakova totesi.
Poliittisten levottomuuksien aiheuttamien haasteiden ratkaiseminen
Sosiaalisessa mediassa aktivismin uudet esteet olivat yksi monista aiheista, jotka olivat vahvasti esillä keskusteluissa. Koska demokratia on maailmanlaajuisesti uhattuna, sosiaalisen median alustat näyttävät tukahduttavan kansalaisaktivismia alentamalla poliittisesti ladattuja julkaisuja ja estämällä käyttäjiä poistumasta verkkosivustoiltaan.
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”My Voice, My Choice” takana oleva tiimi koki tämän omakohtaisesti. Vuoden 2024 Yhdysvaltain presidentinvaalien aikoihin heidän virkansa alkoivat menettää vetovoimaansa. Kiinnostus heidän asiaansa ei ollut vähenemässä; sosiaalisen median sivustot yksinkertaisesti lopettivat sisältönsä jakamisen käyttäjien syötteissä niiden poliittisen luonteen vuoksi.
Järjestäjien oli kalibroitava nopeasti uudelleen laimentamalla aktivistisisältöään ei-poliittisilla viroilla. Esimerkiksi Instagramissa he alkoivat julkaista kissameemejä yhdessä kansalaisaloitteen allekirjoittamista koskevien puhelujen kanssa. Näin foorumi ei leimaisi niiden sisältöä ”poliittiseksi”.
Muilla järjestäjillä oli päinvastainen ongelma. Jotkut heidän poliittisemmista viroistaan levisivät kuin maastopalo, joka houkutteli negatiivista huomiota.
Tuhansia allekirjoituksia keränneet järjestäjät neuvoivat kollegojaan: Laimenna voimakkaasti politisoitua sisältöä, julkaise mahdollisimman paljon ja seuraa algoritmeihin tehtyjä muutoksia, jotta pysyt ajan tasalla uusimmista päivityksistä, jotka voivat vaikuttaa sisällön leviämiseen verkossa.
Yksi selkeä esimerkki kansalaisaloiteyhteisön kokemuksista: Jotta kansalaisvetoiset kampanjat menestyisivät tänään, niiden on oltava ketteriä ja strategisia. Sopeutuminen sosiaalisen median muuttuviin algoritmeihin, muuttuvaan poliittiseen ilmapiiriin ja usein hajanaisten yleisöjen tehokas käsittely vaativat enemmän kuin hyviä aikomuksia – se vaatii ammattitaitoisia kampanjointitaitoja, tehokasta viestintää ja valmiutta liikkua nopeasti maiseman muuttuessa.
Etsitkö lisää kampanjaneuvoja ja -näkemyksiä?
Tutustu eri resursseihin alla:
- Kysy asiantuntijalta
- Kokemuksesta oppiminen: miksi parhaansa tekeminen ei ehkä riitä eurooppalaisen kansalaisaloitteen onnistumiseen
- Reaalimaailman strategiavinkkejä kampanjan järjestäjiltä
- Kärsivällisyys, sitoutuminen, toiminta, rohkeus, virheet: Kaava, joka johtaa voittavan eurooppalaisen kansalaisaloitteen kampanjaan
- Eurooppalaisen kansalaisaloitteen onnistuminen: Strateginen suunnittelu, rajat ylittävä yhteistyö ja kohdennetut kampanjat
Laatijat
Goda NaujokaitytėGoda Naujokaitytė on EU:n politiikkaan erikoistunut freelance-toimittaja, joka kirjoittaa ProMediaa koskevasta eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Hänen työnsä perustuu hänen kokemuksiinsa Brysselissä sekä EU:n toimielimissä että niiden ulkopuolella sekä eri Euroopan maissa asumiseen. Hän käsittelee pääasiassa EU:n digitaali-, ympäristö- ja kilpailukykypolitiikkaa sekä tutkimusta ja innovointia Euroopan unionissa.
EU:n kansalaisaloitefoorumissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät millään tapaa edusta Euroopan komission tai Euroopan unionin kantaa.
Lisää kommentti
Jos haluat lisätä kommentteja, kirjaudu sisään tai rekisteröidy.