Yritysten olisi maksettava korkeampia vesimaksuja kuin kotitalouksilla

Vesivarojen käyttö kuusinkertaistui 1900-luvulla, vaikka maailman väkiluku kolminkertaistui. Osa rajallisista vesivaroista kulutetaan nopeasti ja tiedostamattomasti teollistumisen ja nopean kaupungistumisen seurauksena, mutta osa niistä on saastunut ja käyttökelvoton ja vahingoittanut ympäristöä. Tämän seurauksena yli miljardi ihmistä maailmassa on tällä hetkellä vailla puhdasta juomavettä. Yli 2 miljardilla ihmisellä ei ole terveyteen ja sanitaatioon tarvittavaa vettä.

Yksi maailmanlaajuisista ongelmista on se, että maapallon vesivarat eivät jakaudu tasaisesti ajallisesti ja paikallisesti. Joillakin alueilla on paljon vettä, kun taas toiset kärsivät veden niukkuudesta. Esimerkiksi Amazon-joelta Atlantin valtamereen minuutissa virtaavan veden määrä vastaa New York Cityn vedenkulutusta kolmen vuoden ajan.

Tilanteen vakavuuden vuoksi YK:n vuosituhatjulistuksessa tavoitteeksi puolitetaan sellainen maailman väestö, jolla ei ole turvallista juomavettä, ja kestävän kehityksen huippukokouksen tuloksena julkaistussa toimintasuunnitelmassa (log9)asetettiin tavoitteeksi puolittaa se väestö, jolla ei ole terveyteen ja sanitaatioon tarvittavaa vettä, vuoteen 2015 mennessä, ja YK:n jäsenjärjestöjä ja kaikkia asianomaisia osapuolia kehotetaan ponnistelemaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toinen syy siihen, miksi vesi on ollut viime vuosina kansainvälisen asialistan kärjessä, on se, että joidenkin maiden, erilaisten ajatushautomoiden, akateemisten piirien ja eräiden kansalaisjärjestöjen laatimien raporttien ja skenaarioiden mukaan osa 2000-luvun konflikteista syntyy veden ja veden niukkuuden vuoksi. On esitetty mielipiteitä ja väitteitä, joiden mukaan konfliktit uhkaavat vakautta ja rauhaa maailmassa. Samalla on nopeutettu tutkimuksia mahdollisten tulevien vesikriisien hallintamekanismeista ja konfliktien ehkäisemisestä.

Tämän kehityksen valossa on hyödyllistä arvioida Kiotossa 16.–23. maaliskuuta 2003 pidettyä kolmatta vesifoorumia ja ministerikokousta, joita Japani isännöi yhteistyössä Maailman vesineuvoston (WWC) kanssa. Yli 6000 ihmistä Japanin ulkopuolella, 182 maata, yli 100 ministeriä, 43 kansainvälistä järjestöä ja satoja kansalaisjärjestöjä Japanin ulkopuolelta, jopa Irakin sodassa, toi esiin vesikysymysten merkityksen foorumissa ja ministerikokouksessa, joita maailman yhteisö pitää erittäin tärkeinä.