”Jos emme muuta mitään, kaikki muutokset” – Itävallan ja Euroopan osallistavan demokratian käytäntöjen rinnakkaisuudet ja opetukset

Itävallassa ”Volksbegehren” (kansanäänestystä koskeva vetoomus) antaa kansalaisille mahdollisuuden vaatia parlamenttia tarkistamaan pyyntönsä pakollisesti, jos sitä tuetaan vähintään 100 000 allekirjoituksella. Ilmastokriisin aikana vetoomus ilmastonsuojelua koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä ylitti tämän merkin helposti ja on nyt parlamentin käsissä. Mitkä ovat toiveet siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu? Miten Itävallan Volksbegehren-aloite on verrattavissa eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen? Ja mitkä ovat niiden väliset mahdolliset synergiat?

Tätä artikkelia varten itävaltalainen eurooppalaisen kansalaisaloitteen suurlähettiläs Patrick Tobiaschek haastatteli Hannes Krammlia, joka on Klimavolksbegehrenin (vetoomus ilmastonsuojelukansanäänestyksestä) [1] jäsen, vetoomuksen haasteista ja onnistumisista sekä eroista verrattuna eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen. Hannes tutkii ekologiaa työskenneltyään teknisenä projektipäällikkönä. Hän on laajalti kiinnostunut yhteiskunnallis-poliittisista aiheista ja on siksi mukana voittoa tavoittelemattomissa järjestöissä, kuten tässä kansanäänestystä koskevassa vetoomuksessa ja permakulttuurihankkeessa, jossa tutkitaan vaihtoehtoisia maatalouden muotoja.

Ensimmäinen vetoomus kansanäänestyksestä Itävallassa pidettiin vuonna 1964, ja siitä on sittemmin tullut erottamaton osa Itävallan politiikkaa [2]. Mikä on mielestänne tämä osallistavan demokratian muoto? Onko vaikutus parlamenttiin mielestäsi riittävän suuri?

Se on tärkein suoran demokratian väline poliittisten kysymysten siirtämisessä kansalaisilta suoraan parlamenttiin. Historia osoittaa kuitenkin, että kansanäänestystä koskeva vetoomus on valitettavasti johtanut lainsäädännön muuttamiseen. Erityisesti, jos asia ei sovi yhteen hallituksessa tällä hetkellä olevien osapuolten kanssa. Kun otetaan huomioon asiaan liittyvät vapaaehtoiset ja taloudelliset ponnistelut, on valitettavaa, että keskustelut ja keskustelut parlamentin valiokunnissa ovat kaukana julkisesta näkökulmasta.

Kansalaisten esiin tuomaa kysyntää kohdellaan sitovasti, mutta lopulta parlamentin asema ”huomiona” säilyy. Yritämme joka tapauksessa hyvin vaikeasti varmistaa, että näin ei ole tällä hetkellä.

Oliko vaikea saada ihmisiä osallistumaan ilmastonsuojelua koskevaan kansanäänestykseen? Onko tuenilmausten antamisessa esteitä?

Wienissä, jossa osallistuin eniten tapahtumiin tai demoksiin, nimi ”Klimavolksbegehren” oli usein riittävä, ja monet olivat jo valmiita tukemaan sitä. Kannattavuus ei kuitenkaan johda automaattisesti allekirjoitukseen, valitettavasti. Siirtyminen hallintovirastoon on tietysti este, mutta kun rekisteröintiaika oli päättymässä, esimerkiksi rekisteröintiviikon aikana, esteestä tuli pienempi ja pienempi. ”Matkapuhelimen allekirjoitus” on hyvä vaihtoehto, vaikka sitä käytetäänkin väestössä vaihtelevasti. Tietysti myös arvostelijoita ja denimejä oli, mutta he olivat vähemmistö, vaikka havaintoni ei todennäköisesti ollut edustava.

Lisäksi monet olivat halukkaita tukemaan kansanäänestystä koskevaa vetoomusta, mutta valitettavasti ne eivät täyttäneet vaatimuksia. Tämä oli erityisen hankalaa niille henkilöille, jotka olivat asuneet Itävallassa pitkään mutta eivät olleet (vielä) saaneet kansalaisuutta eri syistä.

Vaadittujen 100 000 allekirjoituksen määrä ei todennäköisestiollut helppoa. Ennen kuin voitte aloittaa tuenilmausten keräämisen, kansanäänestys on rekisteröitävä [3]. Oletteko kohdannut esteitä rekisteröintiprosessissa?

Tiedossani ei ollut suuria vaikeuksia verrattuna muihin haasteisiin, joita meillä oli edessämme. Esimerkiksi kun saimme kuvia henkilöistä, jotka ovat halukkaita allekirjoittamaan vetoomuksen, mutta seisovat linjassa hallintotoimistojen edessä ja joskus lähetetään kotiin palvelinten ylikuormittumisen vuoksi. Tämä on erityisen tuskallista.

Kansanäänestystä koskevassa vetoomuksessa ihmiset huomauttavat pääasiassa itse ilmoittautumisviikon, mutta sitä ennen tapahtuu tietysti paljon. Yhdistysmme on ollut olemassa jo yli kaksi vuotta. Aluksi, jo kauan ennen rekisteröintiä, oli keskusteltava ja sovittava tieteellisesti perustelluista vaatimuksista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ottaen huomioon monia erilaisia näkökulmia. On myös erittäin valitettavaa, että allekirjoitukset menetetään tarpeettomasti. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tällaisia valituksia on esitetty.

Rekisteröitymisenjälkeen tuenilmauksen tavoitteena on kerätä 8 401 tuenilmausta. Sen jälkeen vireillepanopyyntö voidaan toimittaa ja kahdeksan päivän rekisteröintimenettely (rekisteröintiviikko) alkaa [3]. Miten järjestät allekirjoitusten keruun rekisteröintiviikon aikana?

Käynnistimme tukivaiheen elokuussa 2019 ja käynnistimme loistavan alun heti. Ensimmäisenä päivänä saavutimme vaaditun määrän jokaista äänioikeutettua äänestäjää kohti. Useiden lykkäysten jälkeen toimittimme vireillepanopyynnön maaliskuussa 2020. Meidät olivat yksi neljästä Itävallan kansanäänestyksestä, jotka saavuttivat tarvittavan 100 000 allekirjoittanutta pelkästään tuen antamisvaiheessa eli jo ennen ilmoittautumisviikkoa kesäkuussa 2020.

Tämänkaltaisen kansanäänestyksen taustalla on suuri kampanja. Tähän menestykseen vaikutti valtavasti yli tuhat vapaaehtoistyöntekijää, jotka kävelivät väsymättä jokaista aluetta ja niin monia paikkoja eri puolilla Itävaltaa. Esitteet, katutoimet ja paljon muutakin. Lisäksi ilman verkkokampanjoita ja suhdetoimintaa emme todennäköisesti olisi saavuttaneet tavoitteitamme. Tuen määrä korreloi suuresti tiedotusvälineiden läsnäolon kanssa. Aloitteilla on aina varmistettava, että sanomalehdet ja muut tiedotusvälineet ottavat asian esille ja lisäävät tietoisuutta.

Foto: MLG Mike, KVB

Onnistut varmasti erittäin hyvin! Vetoomus ilmastonsuojelua koskevasta kansanäänestyksestä on selvästi ylittänyt tarvittavan määrän allekirjoituksia. Nyt Itävallan parlamentin on käsiteltävä ilmastokysymyksiä ja vaatimuksianne. Voitko kertoa minulle lisää nykytilasta?

Olemme saaneet lähes 400 000 allekirjoitusta. Tämä on sattumaa, erityisesti nykyisessä covid-19-pandemiasta johtuvassa tilanteessa. Suoraan kansalaisilta tulevien allekirjoitusten lisäksi on muodostettu liittouma, joka koostuu useista kansalaisjärjestöistä, yrityksistä ja merkittävistä henkilöistä. Kaikki tämä antoi tarvittavan tuen pyyntöjemme käsittelemiseksi parlamentin valiokuntien kokouksissa. Ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemiset järjestettiin äskettäin; parlamentin eri seurot kutsuivat alullepanijat, tutkijat ja asiantuntijat.

Ensimmäistä kertaa valiokunnassa tämä tehtiin julkisesti suoratoistona ja tallenteena. Tämä on kannustanut rakentavaan keskusteluun, ja meillä on mahdollisuus tehdä useita puolueita koskeva ehdotus tavoitteidemme toteuttamiseksi. Kuten tiedottajamme Katharina Rogenhofer totesi, olemme onnistuneet varmistamaan merkittävän askeleen kohti edistyksellistä ilmastopolitiikkaa kaikissa osapuolissa. Seuraava kokous on määrä pitää maaliskuun alussa. Sen jälkeen selvitämme, onko kyse vain ei-sitovasta lipusta vai lähennämmekö poliittista täytäntöönpanoa.

Mitä haasteita teillä oli edessänne ja miten rahoitat tällaisen kansanäänestyksen järjestämistä koskevan vetoomuksen?

Rahaa tarvitaan, jotta voidaan tavoittaa huomattava määrä ihmisiä! Nyt voimme kysyä, miten demokraattinen tämä tärkeä suora demokraattinen väline on, kun lähes kaikki riippuu taloudellisista resursseista...

Eikö valtio myönnä taloudellista tukea?

Ei, ei lainkaan. Pystyimme kuitenkin houkuttelemaan monia kumppaneita, tekimme tapahtumia, kuten hyväntekeväisyyshuutokaupan, ja monet yksityiset lahjoittajat tukivat meitä kiitettävästi taloudellisesti. Edellä mainittujen palvelinhäiriöiden lisäksi meidän oli usein oltava hyvin joustavia viranomaisten suhteen. Tämä koskee erityisesti covid-19-pandemiaa, koska pitkään ei ollut selvää, järjestettäisiinkö rekisteröintiviikkomme ja milloin se tapahtuisi. Tämän vuoksi kampanjaa ja rahoituksen jatkuvuutta koskevia teemoja oli mukautettava jatkuvasti. Lisäksi liikevaihdon vaihtelu on vastaavasti suuri. Kaikki meidät työskentelevät vapaaehtoiselta pohjalta työpaikkojen, opintojen ja muiden asioiden lisäksi.

Kun puhutaan haasteista, siirrymme johonkin myönteiseen suuntaan: Mikä oli sinulle henkilökohtaisesti paras hetki Klimavolksbegehrenin aikana?

Tämä tapahtui lopullisesti kesäkuun lopussa. Ilmoittautumisviikko päättyi juuri ja pitimme loppupuheenvuoromme Heldenplatzissa Wienissä. Itävallan osavaltioiden laajan levinneisyyden vuoksi jäsenten välinen vaihto tapahtui yleensä verkossa. He näkevät monet näistä ihmisistä ensimmäistä kertaa ja tutustuvat vihdoin henkilökohtaisesti toisiinsa. Me kaikki meidät ehtyivät intensiivisestä vaiheesta lähtien, mutta olemme myös täysin tyytyväisiä ilmoitettuun menestykseen.

Foto: Innes Futterknecht, KVB

Euroopan komissio on myös pyrkinyt torjumaan ilmastokriisiä ja haluaa torjua vihreän kehityksen ohjelmaa. Mitä vaatimuksillesi haluaisit tehdä EU:n tasolla?

Keskeinen seikka on kansallinen, mutta monet asiat voidaan ratkaista vain paljon suuremmalla lähestymistavalla. Monet vaatimuksistamme voitaisiin siirtää korkeammalle tasolle. Osa näistä näkökohdista sisältyy myös vihreän kehityksen ohjelmaan, esimerkiksi riippumattoman elimen todentamaan sitovaan hiilidioksidibudjettiin. Sen jälkeen julkisen liikenteen kehittäminen Euroopassa merkittävän vaihtoehdon luomiseksi lentoliikenteelle. Vaatimuksistamme riippumatta monet muut asiat ovat välttämättömiä. Päästökauppajärjestelmän ja EU:n maatalouspolitiikan tarkistaminen, jossa mainitaan kaksi esimerkkiä.

Oikeus tehdä kansalaisaloite on vahvistettu oikeudellisesti Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, jota mukautettiin viimeksi Lissabonissa vuonna 2007 [4]. Oletko koskaan kuullut eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta? Oletko ja kollegasi koskaan puhuneet siitä?

Kannatan varmasti kaikkia mahdollisuuksia demokraattiseen osallistumiseen. Ja kyllä, olen kuullut jo aiemmineurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Totuus on kuitenkin se, että se ei ollut mukana toiminnassamme ”Klimavolksbegehrenissä” tai en ole tietoinen tästä roolista. Kenties ongelmana on myös vähäinen tietoisuus. Jos monien meistä ei ole itsestään selvää tietää eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta, parantamisen varaa on tietenkin.

Toivottavasti tämä haastattelu on pieni askel tietoisuuden lisäämiseksi. Eurooppalaista kansalaisaloitetta koskeva menettely [5] eroaa Itävallan kansanäänestystä koskevasta vetoomuksesta. Järjestäjäryhmässä on oltava vähintään seitsemän EU-kansalaista, jotka asuvat seitsemässä eri EU-maassa. Olisiko tämä ollut suuri este sinulle?

EN usko, että se olisi ollut meille suuri este, koska ilmastoliike on kehittynyt jo kauan ennen Itävallan Klimavolksbegehren-tapahtumaa. Euroopassa on siis jo laaja verkosto, ja olen varma, että sen kanssa on mahdollista tehdä hyvää yhteistyötä. Yhteiskunta on hyvin herkkä ilmastokriisille, ja siitä on varmasti helpompi ilmoittaa kaikkialla Euroopassa kuin tuntemattomampien kysymysten kohdalla.

Järjestäjäryhmän jälkeen aloite rekisteröidään Euroopan komissiossa. Tämän jälkeen voit aloittaa miljoonan allekirjoituksen keräämisen paperilla tai verkossa [6], ja sinulla on 12 kuukautta aikaa tehdä niin. Olisiko mielestäsi helppoa hallinnoida, kun Itävallassa tarvitaan 100 000 tukilupausta? Oletko jo tukenut eurooppalaista kansalaisaloitetta?

TTIP:n ja CETAn kautta olen ottanut yhteyttä eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen, mutta pelkään, etten ole tähän mennessä tukenut mitään aloitetta. Olen kuitenkin varma, että muutos tapahtuu hyvin pian!

Kun verrataan väkilukuja, miljoona allekirjoitusta eri puolilla Eurooppaa näyttävät olevan toteuttamiskelpoisia. Suurempien organisatoristen ponnistelujen lisäksi en kuitenkaan voi arvioida, onko se helpompaa vai vaikeampaa kuin Itävallan vetoomuksen 100 000 allekirjoitusta. Haasteena voi olla vähintään vähimmäismäärä allekirjoituksia, jotka vaaditaan, jotta maa voi olla pätevä.

Kun olet saavuttanut miljoona allekirjoitusta, ne on tarkistettava kolmen kuukauden kuluessa kunkin EU-maan toimivaltaisille viranomaisille. Tämä käsittelyvaihe ei ole tarpeen Itävallan kansanäänestyksen järjestämistä koskevassa vetoomuksessa, mutta tämä lisäponnistelu tuo myös paljon enemmän huomiota ihmisiin.

Jos tämä tutkimus mahdollistaa tuenilmausten toimittamisen suoraan paikan päällä, lisäponnistelut ovat joka tapauksessa perusteltuja. Olisimme ehkä pystyneet keräämään lisääänestyksiä, jos virallinen kanava ei olisi ollut ainoa vaihtoehto. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoitusten keruuprosessi vaikuttaa paljon yksinkertaisemmalta. Mielestäni on aivan yhtä hyvää ja tärkeää, että näitä allekirjoituksia tarkastellaan virallisesti uudelleen.

Kun aloite on käsitelty onnistuneesti, se toimitetaan Euroopan komissiolle. Sen jälkeen Euroopan parlamentti ottaa asian esille, ja järjestäjät saavat tilaisuuden esitellä aloitetta julkisessa kuulemisessa. Mitä meneillään olevaa eurooppalaista kansalaisaloitetta [7] Euroopan parlamentin olisi mielestäsi ehdottomasti tarkasteltava uudelleen?

Ehdottomien perustulojen käyttöönottoa koko koskeva aloite, jolla varmistettaisiin aineellinen olemassaolo ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan tuloista riippumatta. Toiseksi luonnon monimuotoisuuden ennallistamiseksi, pienimuotoisen ja kestävän maatalouden asettamiseksi etusijalle ja viljelijöiden tukemiseksi tässä siirtymässä on aloite ”Pelastaa mehiläiset ja viljelijät! ”Kohti mehiläisystävällistä maataloutta terveen ympäristön hyväksi” olisi suuri hyöty yhteiskunnalle. Joidenkin edellä mainittujen seikkojen huomioon ottamiseksi kannattaisin aloitetta ”VOTERS WITHOUT BORDERS, täydet poliittiset oikeudet EU:n kansalaisille” ja tietenkin monia muita, joita olisi käsiteltävä.

Mitä muuta kansalaisaloitteista haluaisit tuoda esiin?

Mielestäni ongelmana on se, että nuorilla, joihin ilmastokriisi vaikuttaa eniten, ei ole mahdollisuutta äänestää tästä aiheesta. Tästä syystä olemme käynnistäneet aloitteen ja julistuksia tapahtumiin, joissa lapset syöttävät itsensä käsin, jos he halusivat tukea. Näin ollen myös ne henkilöt, jotka eivät voi osallistua kansalaisuutensa puuttumisen vuoksi, pystyivät äänestämään visuaalisesti. Kansalaiset, jotka ovat asuneet täällä pitkään mutta eivät saa osallistua poliittisiin tapahtumiin, ovat jo merkittävä osa yhteiskuntaamme.

Foto: Jolly Schwarz, KVB

Idea on hyvin mielekäs! Viimeiseen kysymykseen vastataan seuraavasti: mitä haluatte lukijoiden tietävän ilmastonsuojelun ja osallistavan demokratian tukijana?

Tehdä aloitteen. Erityisesti viime vuosina on käynyt ilmi, mitä saavutamme väestön painostuksen ansiosta. Jos emme muuta mitään, kaikki muuttuu!

Aiheesta ”Klimavolksbegehren”:

Riippumattomana ja puoluerajat ylittävänä äänenä edustamme kaikkia ihmisiä, jotka vaativat poliitikoita ryhtymään konkreettisiin toimiin ilmastokriisin torjumiseksi.  Ymmärrämme, että ilmastonsuojelu ei ole yksilöiden vaan koko yhteiskunnan vastuu. Poliitikkojen on siksi luotava oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan lapsillemme oikeudenmukainen ja arvokas tulevaisuus.

Yksityiskohtaiset vaatimukset löytyvät verkkosivulta:

https://klimavolksbegehren.at/forderungen/m

Ulkoiset linkit:

[1] https://klimavolksbegehren.at/

[2] https://www.bmi.gv.at/411/Alle_Volksbegehren_der_zweiten_Republik.aspx

[3] https://www.bmi.gv.at/411/

[4] https://www.europarl.europa.eu/factsheets/en/sheet/149/european-citizens-initiative

[5] https://citizens-initiative.europa.eu/how-it-works_en

[6] https://citizens-initiative.europa.eu/online-collection-system_en

[7] https://citizens-initiative.europa.eu/find-initiative_en

https://www.bmi.gv.at/411/Volksbegehren_der_XX_Gesetzgebungsperiode/Klimavolksbegehren/start.aspx