Eurooppalainen kansalaisaloite käytännössä: oppia aiemmista ja nykyisistä kokemuksista eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

Marraskuuta 2018 klo 13.30–17.30 Euroopan komission edustusto Ranskassa, Pariisi

Eurooppalainen kansalaisaloite kulkee ympäri Eurooppaa, ja Pariisissa järjestettiin puolipäiväinen työpaja eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevasta tiedonjaosta, jonka tarkoituksena on tavata osallistavan demokratian alalla toimivia kansalaisia. Työpaja on osa eurooppalaista kansalaisaloitepolkua, jonka tavoitteena on lisätä EU:n kansalaisten tietoisuutta välineestä. Roshow on jo käynyt Bulgariassa, Liettuassa, Puolassa ja Tšekissä, ja se pysähtyy Portugaliin ja Itävaltaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tiimi järjesti puolipäiväisen tietämyksen jakamista koskevan työpajan, johon osallistui edustajia aiemmista ja käynnissä olevista aloitteista. Tapahtuma tarjosi osallistujille, jotka toimivat osallistavan demokratian alalla, tilaisuuden tavata nämä edustajat ja oppia kokemuksistaan eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta.

Työpaja jaettiin kolmeen osaan: eurooppalaista kansalaisaloitetta esittelevä tietovisa, paneelikeskustelu välineestä ja selontekotilaisuudet eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen liittyvistä käytännön kysymyksistä.

Tietovisan toteutti Euroopan komission edustaja Olga Kurpisz. Tietovisassa Olga Kurpisz esitti kysymyksiä välineen keskeisistä osista ja antoi osallistujille mahdollisuuden testata tietämystään eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Olga Kurpisz korosti myös eurooppalaisen kansalaisaloitteen uudistamiseen ehdotettuja parannuksia.

”Eurooppalainen kansalaisaloite on muutakin kuin pelkkä vetoomus.”

Aloitteen ”End the Cage Age” edustaja Léopoldine Charbonneaux avasi paneelikeskustelun, jossa käsiteltiin eurooppalaisen kansalaisaloitteen EU:n kansalaisille antamaa valtaa. Charbonneaux halusi korostaa, että eurooppalainen kansalaisaloite on paljon muutakin kuin pelkkä vetoomus. Se luo kansalaisten todellisen osallistumisen kansallisella ja EU:n tasolla.

Tämän jälkeen hän kertoi kokemuksistaan meneillään olevan kansalaisaloitteen edustajana. Hän keskusteli haasteista ja esteistä, joita hänen tiiminsä kohtaavat pyrkiessään keräämään miljoona allekirjoitusta.  Suurin haaste on kerralla. Järjestäjillä on vuosi aikaa saavuttaa miljoonan allekirjoituksen vähimmäismäärä. Léopoldine Charbonneaux selitti, että järjestäjien on kestettävä kampanjan koko kesto ja jatkettava myynninedistämistoimia koko vuoden ajan. ”Kukaan ei saa unohtaa kampanjan alun innostusta”, hän sanoi. Hänen ehdottamansa ratkaisuna on varmistaa hyvä organisaatio etukäteen, mikä tarkoittaa, että yhteistyökumppaneita on tunnistettu, viestintämateriaalia on valmisteltava, ja allekirjoitusten keräämiseen tarkoitetun verkkosivuston kehittäminen jne. Jotta työ olisi voitu tavoittaa mahdollisimman monella ihmisellä, työ on täytynyt järjestää.

Toinen Charbonneaux’n mainitsema haaste koskee mahdollisten allekirjoittajien skeptisyyttä. Jotkut ihmiset ovat joskus haluttomia jakamaan henkilötietojaan, mikä aiheuttaa järjestäjille lisähaasteita. Ratkaisuna on tuoda oikeat perustelut pöydälle, antaa vahva selitys ja perustelut allekirjoittajien vakuuttamiseksi.

”Eurooppalainen kansalaisaloite tarjoaa tilaisuuden esittää viestiä ja tulla kuulluksi”

”STOP FRAUD and abuse of EU FUNDS” -aloitteen edustaja Bernard Guille puhui seuraavaksi paneelikeskustelussa. Bernard Guille keskittyi puheenvuorossaan haasteisiin, jotka liittyvät allekirjoitusten keräämiseen ja tehtyihin ratkaisuihin.

Yksi hänen esiin tuomastaan seikasta on oikeudellinen kehys, johon aloitteen on perustuttava. Aloitteen oikeusperustaa on toisinaan vaikea ymmärtää ja yksilöidä. Hän selitti, että monille EU:n kansalaisille, jotka eivät tunne Euroopan komission toimivaltaa ja EU:n lainsäädäntöä yleensä, voi olla vaikeaa löytää oikeusperustaa ja jopa sitä, onko komissiolla toimivaltaa toimia tietyllä alalla vai ei.

Bernard Guille korosti, että olisi mielenkiintoista ja hyödyllistä tarjota oikeudellista apua eurooppalaisen kansalaisaloitteen järjestäjille. Olga Kurpisz lisäsi, että on mahdollista saada oikeudellista neuvontaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen foorumin kautta.

Guille korosti myös aloitteen mahdollisia vaikutuksia. Hän selitti, että EU:n tasolla ei tehdä samaa kuin paikallistasolla. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen avulla EU:n kansalaiset voivat tehdä yhteistyötä ja työstää EU:n politiikkoja, jotka vaikuttavat heidän jokapäiväiseen elämäänsä kansallisella tasolla. Tämä väline tarjoaa tilaisuuden esittää viesti ja tulla kuulluiksi. Bernard Guille päätti puheensa toteamalla, että vaikka kansalaisaloite ei onnistukaan, sen avulla voidaan käynnistää liike ja saada pallo kiertämään ideaa, joka seuraa sen omaa kurssia.

”Eurooppalainen kansalaisaloite luo eurooppalaista synergiaa”

Paneelikeskustelun päätteeksi Anne-Marie Perret, joka edustaa menestyksekästä Right2Water-aloitetta, on yksi niistä neljästä aloitteesta, jotka ovat saavuttaneet miljoonan allekirjoituskynnyksen. Perret kertoi kampanjointikokemuksestaan ja selitti, että kyseessä on pitkä ja monimutkainen matka, joka voi johtaa ”todelliseen eurooppalaiseen synergiaan”. Hän selitti, että väline on eräänlainen ”militancy”, joka edellyttää kansalaisten osallistumista taistelemaan yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, vaikka tulos ei olisikaan toivottava.

 Anne-Marie Perret selitti, että tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää olla hyvin valmistautuneita ja että sen ympärillä on oltava ammattilaiset, jotka tietävät politiikasta, lainsäädännöstä, hallinnollisista menettelyistä jne. ja että on oltava valmis kohtaamaan ulkopuolisia toimijoita, jotka voivat vaikuttaa aloitteen tulokseen, kuten edunvalvojia. Hän oli samaa mieltä siitä, että kampanjan aikana he joutuivat olemaan tekemisissä lobbaajien kanssa, jotka pyrkivät heikentämään heidän viestiään. Tämän torjumiseksi hän kehottaa luomaan vahvoja kumppanuuksia vaikutusvaltaisten organisaatioiden kanssa, jotka voivat välittää järjestäjiä verkostonsa kautta ja ennen kaikkea käyttää välineitään viestin vaikutuksen moninkertaistamiseen. 

Yhteistyö kokemusten ja tietämyksen jakamiseksi

Paneelikeskustelun jälkeen järjestettiin kolme istuntoa, joiden otsikko oli ”Eurooppalainen kansalaisaloite käytännössä: miten jakaa tietoa siitä, mikä toimii?”.

Miten kampanjaa varten kerätään varoja? (Moderaattori: Bernard Guille)

Valitettavasti kukin osallistuja voi vapaasti valita haluamansa aiheen, joten osallistujat eivät ole osallistuneet istuntoon, koska jaottelua ei ole jaettu. Avajaistilaisuuden keskustelun vetäjä ja työpajan vetäjä ottivat yhteyttä aiheeseen liittyviin keskeisiin kysymyksiin ja keskustelivat niistä. 

Miten voit hakea yhteistyökumppaneita tukemaan aloitettasi ja kampanjaasi? (Moderaattori: Anne-Marie Perret)

Ryhmä piti tietoisuuden lisäämistä tärkeimpänä haasteena etsittäessä kumppaneita. Tärkeimmät ratkaisut, joita he kehittivät keskusteluissaan, olivat seuraavat:

• Luoda yhteiset arvot kansalaisten ja kuluttajien tavoittamiseksi (veden osalta)
• Perustetaan verkosto (eikä lobbaus), joka kokoaa yhteen taustaltaan erilaisia toimijoita (kansalaisia, hyväntekeväisyysjärjestöjä, kansalaisjärjestöjä jne.);
• Luoda tiedotuspisteitä yksilöityjen kumppanien kanssa, jotta ne voivat vastata aloitteen viestin välittämisestä.

Tämän jälkeen ryhmä keskusteli parlamentin jäsenten roolista. He selittivät, että järjestäjien on hyödynnettävä Euroopan parlamentin jäsenten vaikutusvaltaa ja ulottuvuutta sekä heidän tukeaan ja tietämystään, mutta järjestäjien on varottava luottamasta niihin liikaa. Ne eivät ole ainoita tärkeitä kumppaneita, jotka voivat vaikuttaa asiaan.

Ryhmä kehitti ajatuksen siitä, että ennen aloitteen käynnistämistä voisi olla suositeltavaa tehdä markkinatutkimus, jotta voidaan testata vesiä ja selvittää, ovatko ne kiinnostuneita seitsemästä kymmeneen maahan, mikä helpottaa allekirjoitusten keräämistä. Tämä on lähes taloudellinen lähestymistapa, mutta se voi olla erittäin hyödyllinen aloitteen onnistumisen kannalta. Näin järjestäjät näkevät, olisiko yhteistyökumppaneiden edun mukaista välittää viestiä verkostolleen.

Ryhmä oli yhtä mieltä siitä, että paras lähestymistapa ei välttämättä kohdistu suuriin maihin, joissa kiinnostus voi olla suurempi mutta joissa kiintiöt ovat paljon korkeammat. On suositeltavaa kohdentaa toimet pieniin maihin, joilla on pienemmät kiintiöt. 

Ryhmän lopullisena ajatuksena on, että kumppanit on yksilöitävä heti kampanjan alussa. Haasteena on osoittaa valiokunnan uskottavuus, mikä on yksi tapa osoittaa, että järjestäjät ovat osa laajempaa verkostoa (esim. eurooppalainen yhdistys, joka edustaa muita järjestöjä).

Miten kansalaisaloitetta voidaan edistää? (Moderaattori: Léopoldine Charbonneux)

Ryhmä päätti keskittyä etsimään ratkaisuja tähän kysymykseen määrittelemällä hyvin käytännöllisiä tapoja edistää aloitetta. Niistä voidaan mainita muun muassa seuraavat:

Laaditaan uutiskirje, jolla varmistetaan aloitteen parempi tunnetuksi tekeminen paikallistasolla.

• Kun luomme digitaalisen alustan, järjestäjien on hyödynnettävä täysimittaisesti elämässämme olevaa digitaalista aikakautta.
• Tiedotustilaisuuksien järjestäminen;
• Yhteistyökumppaneiden verkoston luominen;
• Aloitteen allekirjoittajien tekeminen itse aloitteen edistäjiksi;
• Tunnistetaan vaikuttajat;

Tämän jälkeen ryhmä määritteli aloitteen järjestäjien kohtaamat haasteet. Siinä yksilöitiin kaksi keskeistä haastetta: 

• Kestää kokonaisen vuoden:

Päähuolena on, että menekinedistämistoimia voidaan jatkaa koko vuoden ajan ja että kampanjan aloittamisen dynamiikkaa ei heikennetä. Tärkein ratkaisu on valmisteltava hyvin ennen aloitteen käynnistämistä. Keskeistä on laatia jäsennelty ja yksityiskohtainen suunnitelma koko vuodelle. Jos järjestäjät ovat hyvin valmistautuneita, he voivat pidättyä aikahaasteesta. Léopoldine Charbonneaux selitti, että on erittäin tärkeää, että markkinointisuunnitelma on hyvä, että sillä on vankat perustelut ja että se pystyy kokoamaan kumppaneita yhteen.

• Tavoitteena on saavuttaa laaja joukko kansalaisia kapea-alaisen erikoisalan sijaan:

Tarkoituksena ei ole keskittyä pelkästään kansalaisiin, jotka ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa kampanjan viestiin, vaan saavuttaa laajempi yleisö. Tätä varten on tärkeää yksinkertaistaa viestiä, viestiä älykkäästi vastakkaisten ryhmien kanssa ja antaa aloitteelle kansainvälinen ulottuvuus.

Toinen tärkeä seikka on luottamuksen lisääminen aloitteeseen. Esittää tosiasioita, väitteitä, keskusteluja, keskusteluja jne. 

Ryhmä muodosti kolmivaiheisen käsitteen ”valmistellaan, kootaan yhteen ja lisätään luottamusta”.