Turkin jäsenyys EU:n jäsenehdokkaana päättyy välittömästi

11. päivästä lähtien. Turkki on EU:n virallinen ehdokasmaa. Asemaan liittyy myös huomattavaa taloudellista tukea esimerkiksi demokratian ja oikeusvaltion edistämiseksi Turkissa.

Turkki on jo muutaman vuoden ajan etääntynyt yhä enemmän demokratian perusteista. Se, vainotaanko valtiokriittistä lehdistöä vai oppositiojohtajia, on vain kaksi esimerkkiä, jotka eivät sovi yhteen demokratian kanssa. Lisäksi Turkki käyttäytyy toistuvasti aggressiivisesti EU:n yksittäisiä valtioita (esim. kaasukiista Kreikkaa) kohtaan, missä se joskus tahallaan asettaa tunnelman.

EU on viime vuosina leikannut muun muassa lukuisia Turkin liittymistukitoimenpiteitä, joista osa on jopa 75 prosenttia, vuodesta 2017 lähtien. Leikkauksista huolimatta liittymistuki oli 168 miljoonaa euroa vuonna 2020. EU perusteli leikkauksia äskettäin "heikolla demokraattisella edistyksellä". Tästä ei voi olla epäilystäkään, jos ajatellaan vain Turkin perustuslakiuudistusta.

Turkki vuonna 1999 ei ole enää verrattavissa Turkkiin vuonna 2021. Se on kehittynyt negatiivisesti, joten on aika vetää viiva. Myös siksi, että Turkin valtiojärjestelmä ei ole enää yhteensopiva EU:n arvojen kanssa. Turkilla ei ole lähitulevaisuudessa mahdollisuutta liittyä EU:hun. Tästä syystä taloudellinen tuki liittymiselle on lopetettava kokonaan ja myös "EU:n ehdokasmaan" asema on lakkautettava. Jos Turkki löytää tiensä takaisin demokratiaan, kysymys "EU-ehdokkaasta" voidaan ratkaista uudelleen.

EU:n jäsenvaltioiden hallitusten päämiehiä, mutta myös EU:n parlamenttia, on lopultakin kehotettava toimimaan tässä asiassa. EU:n kansalaisten rahoja ei saa enää tuhlata täällä.