LISÄÄ ALOITTEITA EUROOPAN KANSALAISILLE

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tavoitteena on tehdä demokraattisempi, avoimempi ja kansalaisystävällisempi. Monet alun perin tähän lupaavaan nuoreen välineeseen liittyvistä toiveista ovat kuitenkin edelleen saavuttamatta. Välineen hallitsemien byrokraattisten esteiden ja teknisten puutteiden lisäksi sillä ei ole tarvittavaa julkisuutta, jotta sillä olisi todellista vaikutusta. Tiedotusvälineet kirjoittavat enemmän demokratiavajeesta kuin eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Julkisuuden puute on este onnistuneelle sitoutumiselle EU:n päätöksentekoprosesseihin työssä.

Muutama kuukausi sitten Euroopan komissio esitti uudistusehdotuksen, jota monet olivat jo pitkään vaatineet. Ehdotuksella pyritään hyödyntämään osallistavan välineen koko potentiaalia helpottamalla kansalaisten mahdollisuuksia ottaa asioita poliittiselle asialistalle.

Lisää myös julkisuutta? Euroopan parlamentti lupautuu tekemään oman osuutensa

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päätavoitteena on antaa kansalaisille mahdollisuus ottaa asioita asialistalle EU:n tasolla, jotta saadaan aikaan julkisuutta kyseisestä asiasta ja saadaan aikaan enemmän vaikutusta poliittisella tasolla. Tiedotuskampanjalla on vain vähäinen vaikutus yksinään, mutta se edellyttää julkista keskustelua asiasta konkreettisten muutosten aikaansaamiseksi. Tämä pätee paitsi Brysselissä myös kaikissa EU-maissa. Näin ollen Euroopan parlamentti vastaa tähän haasteeseen kaikin silmin.

Parlamentti on keskeinen eurooppalainen foorumi, jossa kansalaisten tarpeista ja huolenaiheista keskustellaan avoimesti. Sillä olisi siksi oltava näkyvä rooli menestyksekkäiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden seurannassa. Hyvä uutinen Brysselistä on se, että parlamentti on äskettäin ilmoittanut aikovansa esittää oman työjärjestyksensä muuttamista, jotta voidaan varmistaa, että parlamentin täysistunnossa voidaan käydä julkisia keskusteluja onnistuneista aloitteista.

Tämä on suuri askel oikeaan suuntaan. Myös Euroopan parlamentti hyötyisi näistä keskusteluista, sillä se on vuosien mittaan kärsinyt liian usein tiedotusvälineiden vähäisestä huomiosta Euroopan komissioon verrattuna. Monissa aloitteissa keskitytään kuitenkin kiistanalaisiin ja kiistanalaisiin kysymyksiin, mikä tarjoaa mahdollisuuden tuoda eurooppalainen kansalaisaloite kansalaisten ja Euroopan parlamentin tietoon.

Institutionaalisen keskustelun painopiste on osallistava

Riippumatta siitä, miten pitkälle tarkistettu asetus vaikuttaa kauaskantoiselta, se tarjoaa mahdollisuuden tehdä konkreettisia parannuksia eurooppalaista kansalaisaloitetta koskeviin sääntöihin. Näin varmistetaan, että aloitteen rekisteröinti ja organisointi ovat helpompaa ja helpommin kaikkien EU:n kansalaisten saatavilla, jos he haluavat käyttää välinettä.

Kyse on kuitenkin muustakin kuin siitä – EU:n kannalta uudistus voisi merkitä entistä avoimemman ja läpinäkyvämmän iän alkua, jolloin se antaa enemmän painoarvoa uusille kansalaisvaikuttamisen muodoille. Tämä voisi lopulta johtaa uuteen ”osallistumisen arkkitehtuuriin”, joka antaa Euroopan kansalaisille lisää osallistumis- ja osallistumismahdollisuuksia. Eurooppalainen kansalaisaloite ei ole vielä läheskään saavuttanut täyttä demokraattista potentiaaliaan, vaan se on myös EU itse!