Eurooppalainen kansalaisaloite – viestinnän esteet?

Hiljattain on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevista uusista säännöistä. Muutoksiin, jotka perustuvat niiden käyttöönoton jälkeen aloitetuista aloitteista saatuihin kokemuksiin sekä niiden alullepanijoilta ja vetäjiltä saatuun palautteeseen, sisältyy useita tervetulleita parannuksia ja joitakin rajoituksia. Tässä tehtävässä aion käsitellä mahdollisuuksia ja rajoituksia, joita liittyy allekirjoitusten keräämistä koskevasta aloitteesta ilmoittamiseen.

Aloitteen onnistuminen edellyttää laajaa julkisuutta nopeasti: joka kuukausi katoaminen tarkoittaa, että jokaiselta vasemmalta päivältä vaaditaan 8 prosenttia enemmän allekirjoituksia.

Tähän mennessä allekirjoitusten keruujärjestelmän on oltava sen maan tietoturvallisuusviranomaisen varmentama, jossa järjestelmää ylläpidetään. Monissa tapauksissa järjestelmän perustaminen ja tarkastaminen voitiin aloittaa vasta sen jälkeen, kun Euroopan komissio oli rekisteröinyt aloitteen.

Varmennuksen tarkastus kesti jopa kuukausi, mikä johti siihen, että aikaa allekirjoitusten keräämiseen ja organisaatioiden ja lehdistön tiedonhakuun menetettiin, koska prosessi voitiin käynnistää vasta sen jälkeen, kun allekirjoitusten keruujärjestelmä oli käytettävissä.  

Uusien sääntöjen mukaan keruuaika ei käynnisty automaattisesti rekisteröinnin yhteydessä, vaan sitä voidaan lykätä kuudella kuukaudella, mikä antaa aikaa valmisteluihin.

Aiempien sääntöjen mukaan aloitteen tekemiseen tarvittiin seitsemän henkilöä. On käynyt ilmi, että organisaatiot tukivat kaikkia menestyksekkäitä aloitteita – ja jotkut jopa saivat tukea useilta hallituksilta.

Huhuja oli siitä, että tämän voitaisiin katsoa mahdollistavan organisaatioiden kuulumisen alullepanijoihin. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko aloitteen tarkoituksena antaa kansalaisille mahdollisuus osallistua aktiivisesti demokraattiseen prosessiin vai annetaanko sillä nykyisille organisaatioille uusi kanava eurooppalaisten lainsäätäjien edunvalvontaan. Itse asiassa jotkin kansalaisjärjestöt ovat onnistuneet tukemaan menestyksekkäitä aloitteita.

Eurooppalaisia kansalaisaloitteita koskevien uusien sääntöjen mukaan järjestäjät voivat perustaa oikeushenkilön ainoastaan aloitteen hallinnointia varten. Tässä ei oteta huomioon kansalaisjärjestöjen roolia, mutta säilytetään yksittäisten kansalaisten rooli.

Millaista tukea järjestäjät voivat hyödyntää, kun he tekevät aloitteen tunnetuksi? EU:n toimielimet kokevat olevansa velvoitettuja olemaan neutraaleja, vaikka aloitteen tavoitteet olisivatkin Eurooppa-myönteisiä.

Komissio rahoittaa kuitenkin eurooppalaista kansalaisaloitefoorumia. Foorumia johtavat useat organisaatiot, ja se auttaa vinkkejä ja menetelmiä, myös kampanjoja.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitealla on myös tukiryhmä ja se järjestää vuosittain eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän. Nämä organisaatiot ovat kuitenkin edelleen ”ECI-kuplan” piirissä, joten niiden apu ei ole merkittävää laajemman yleisön tavoittamiseksi.

Heidän apunsa kokemusten jakamisessa voisi kuitenkin olla hyödyllistä. Uusien sääntöjen mielenkiintoinen näkökohta on se, että siinä edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat yhteyspisteitä, jotka tarjoavat maksutonta tietoa ja apua järjestäjäryhmille.

Mielestäni on koko Euroopan edun mukaista, että luodaan alustoja, joilla pyritään tavoittamaan laaja joukko Euroopan kansalaisia, jotta voidaan edistää käynnissä olevia aloitteita ja pysyä samalla neutraalina niiden sisällön suhteen.