- Päättynyt
- Aihepiirit
Verkkoseminaarin tallenne on katsottavissa tällä sivulla.
Vierailevat puhujat:
Julie Steendam, eurooppalaisen kansalaisaloitteen (Oikeus hoitoon) järjestäjä
Ella Jakubowska, eurooppalaisen kansalaisaloitteen (Biometristen tietojen avulla tapahtuvan joukkovalvonnan kieltäminen) järjestäjä
Daniela Vancic, Democracy International -järjestön Eurooppa-ohjelmien päällikkö
Puheenjohtaja: Flavio Grazian, European Citizen Action Service -kansalaisjärjestön (ECAS) osallistavaa demokratiaa edistävien toimien päällikkö
Kielet: englanti
Jos et päässyt verkkoseminaariin, voit katsoa videotallenteen (saatavilla englanniksi). Vireillä olevien aloitteiden järjestäjät ja asiantuntijat kertovat siitä, millaisia eri strategioita he ovat käyttäneet miljoonan tuenilmauksen kokonaistavoitteen ja maakohtaisten vähimmäismäärien saavuttamiseksi. Puhujat jakavat myös kokemuksiaan siitä, millaista on ollut kerätä tuenilmauksia covid-19-pandemian keskellä ja miten he ovat pystyneet kampanjoimaan joustavasti rajoituksista huolimatta. Seminaarissa kerrotaan myös, miten tärkeää on toteuttaa kampanjoita sekä verkossa että henkilökohtaisesti tuenilmausten keruun onnistumiseksi.
Julie Steendam on Oikeus hoitoon -kansalaisaloitteen koordinaattori. Kansalaisaloitekampanja käynnistettiin marraskuussa 2020, ja tähän mennessä se on saanut taakseen yli 300 eurooppalaista järjestöä. Tavoitteena on kerätä miljoona allekirjoitusta, jotta Euroopan komissio voisi tehdä aloitteen pohjalta säädösehdotuksen covid-19-rokotteiden ja -hoitojen tekemisestä julkishyödykkeiksi.
Ella Jakubowska on politiikka- ja kampanjavastaava digitaalioikeuksia puolustavassa European Digital Rights -verkostossa (EDRi). Aikaisemmin hän on työskennellyt teknologiayrityksessä sekä tehnyt tutkimusta ihmisoikeuksien, teknologian ja yhteiskunnan yhteyksistä feministisestä sosiologisesta näkökulmasta. Britanniasta kotoisin oleva Ella asuu tällä hetkellä Brysselissä, missä hän puolustaa EU:n kansalaisten digitaalisten oikeuksien suojelua.
Daniela Vancic on Democracy International -järjestön Eurooppa-ohjelmien päällikkö. Kyseessä on kansalaisjärjestö, joka edistää kansalaisten vahvempaa osallistumista poliittiseen päätöksentekoon. Daniela on seurannut eurooppalaisia kansalaisaloitteita alusta lähtien. Hänellä on neljän vuoden kokemus kampanjoimisesta ja verkostoitumisesta. Viimeisen kolmen vuoden ajan hän on toteuttanut Democracy International -järjestön Eurooppa-kampanjoita. Daniela on tehnyt paljon työtä eurooppalaisen kansalaisaloitteen parissa. Hän on muun muassa tarjonnut kampanjointi- ja varainhankintaneuvontaa järjestäjille, ajanut kansalaisaloiteasetuksen tehokkaampaa täytäntöönpanoa ja levittänyt tietoa välineestä kansalaisille.
Flavio Grazian vastaa osallistavaa demokratiaa edistävistä toimista European Citizen Action Service -kansalaisjärjestössä (ECAS). Erityiskohteina ovat EU:n kansalaisaloitefoorumi ja verkossa leviävä disinformaatio. Flavio on EU:n kansalaisaloitefoorumin projektikoordinaattori.
Verkkoseminaarin ohjelma
1. Alustus – Flavio Grazian [minuutit 0–4]
2. Yleistä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta – Flavio Grazian [minuutit 4–15]
3. Paneelikeskustelu – Julie Steendam, Ella Jakubowska ja Daniela Vancic [minuutit 15–56]
4. Kysymyksiä ja vastauksia – Julie Steendam, Ella Jakubowska ja Daniela Vancic [minuutit 56–1:12]
Verkkoseminaarissa vastataan seuraaviin kysymyksiin:
– Mitkä ovat keskeisimmät vinkit tehokkaan tuenilmausten keruustrategian laatimiseksi ja kannatuksen saamiseksi?
– Miten tuenilmausten keruu eurooppalaista kansalaisaloitetta varten toteutuu käytännössä (mitä kieliä, alustoja ja kanavia kannattaa käyttää ja miten)?
– Miten tuenilmausten keruu onnistuu covid-19-rajoitusten aikana?
Verkkoseminaarin tärkein anti:
– Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä tuenilmauksia kerätessä. ’– Järjestäjien kannattaa suosia monipuolista viestintää (kaikenlaisilla alustoilla, myös pikaviestipalveluissa); aloitteen kannattajat voivat jakaa viestejä edelleen omissa verkostossaan, mikä lisää aloitteen näkyvyyttä.
– Tuenilmausten keruu onnistuu covid-19-rajoituksista huolimatta. Järjestäjät voivat soittaa myös puheluja ja olla henkilökohtaisesti yhteydessä mahdollisiin kannattajiin. Heidän kannattaa tarjota helppotajuista ainestoa verkossa jaettavaksi. Joskus voi järjestää vaikka symbolisen mielenosoituksen – yksittäinenkin ihminen, joka ajaa hänelle tärkeää asiaa, voi herättää suurta huomiota tiedotusvälineissä.
– Järjestäjien kannattaa suunnitella aloitteensa viestintästrategia huolellisesti: määritellä kohdeyleisö ja räätälöidä viestintä tälle yleisölle käyttämällä eri kanavia (sosiaalinen media, videot, artikkelit, puhelinkeskustelut, sanomalehdet) ja kieliä (EU:n viralliset kielet ja mahdollisesti vähemmistökielet). Jotta aloitteeseen sitoutuminen olisi mahdollisimman helppoa, sen viestistä tulisi tehdä mahdollisimman yksinkertainen.
– Aktiivinen yhteydenpito ja liittoutumien rakentaminen on tärkeää. Järjestäjien on syytä hyödyntää myös kansalaisjärjestöjen verkostoja ja tehdä aloitteensa aiheesta kiinnostava ja samaistuttava suurelle yleisölle.
– Järjestäjien kannattaa kohdentaa viestintänsä erityisesti vaikutusvaltaisille sidosryhmille, jotta aloitteen ajamat asiat saavat enemmän näkyvyyttä ja jotta ne nousevat julkiseen keskusteluun tuenilmausten keräämisen tuloksesta riippumatta.
EU:n kansalaisaloitefoorumissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät millään tapaa edusta Euroopan komission tai Euroopan unionin kantaa.